Vapputervehdys!

Heipä hei ja hauskaa vappua! Sen kunniaksi esittelen vappuun kuuluvaa rekvisiittaa:

vap

Kuvassa on tietenkin ylioppilaslakki alkuperäisen laatikkonsa kera kuvattuna. Lisäksi vieressä on vappujuomaa sisältävä muovimuki.

Yo-lakkini on ostettu Vaasasta vuonna 2007, muistaakseni Citymarketista, hintaa en muista. Tarkkasilmäisimmät saattavat nyt bongata lyyra ei ole mikään tavallinen, vaan siinä komeilee IB-lyyra. Lyyra taisi silloin maksaa jotain päälle 20 euroa, kullan hinta oli taas kerran noussut. Osakuntaan en ole koskaan kuulunut, joten minulla ei ole osakuntalakkia. Lakki on Fredriksonin yo-lakki on valmistettu ainakin nettisivujen mukaan Jyväskylässä käsin. Eri asia sitten on mistä materiaalit tulevat. Muistelin lakin olleen hämmentävän halpa. Tuo laatikko on minusta ihan kammottava, tuo hymynaama on jotenkin niin hämmentävä siinä kannessa. Lakin ostoon liittyy vielä semmoinenkin hassu tapaus, että en tiennyt minkä kokoinen pääni on. Äiti arveli, että no oisko 56, haki sen jälkeen mittanauhan ja ympärysmitta oli kuin olikin 56 cm.

Lyyria olin mukana tilaamassakin mutta en enää muista että mistä ne tilattiin, Suomesta kultasepältä kuitenkin. Sittemmin on teetetty uudenlainen IB-lyyra, jotta järjestö sai tekijänoikeudet taas itselleen. Fredriksonin kaupastakin voi tilata IB-lyyran hintaan 40 euroa.

Muovimuki on New Yorkista. Olimme mieheni kanssa katsomassa Chicago-musikaalia Ambassador-teatterissa 11.1.2011. Ostin väliajalla elämäni kalleimmat kokikset, oisko ne olleet 5 dollaria kipale. Kokikset tuli tuollaisissa mukeissa jotka aika varmasti siis kuuluivat hintaan. Mukin pohjasta selviää, että sen on valmistanut Whirley DrinkWorks. Youtubesta löytyy heistäkin ja mukien valmistuksesta video.

Kiemurapilli on Tigeristä. Pakkauksessa oli kuusi eriväristä kiemurapilliä. Vappujuoma koostuu eräistä salaisista ainesosista ja valmistin sen ihan itse.

Advertisements

Nopeat vaihdot

Varma kevään merkki taitaa olla Swap-bot-innostuksen herääminen, ainakin omalla osallani. Osallistuin nyt kahteen nopeaan vaihtoon. Sama henkilö on pyörittänyt näitä nopeita vaihtoja nyt vuodesta 2010 lähtien noin kerran kuussa vähän eri teemoilla ja koska nämä ovat suosikkejani Swap-botissa niin tietysti osallistun! Ja kun mietitte että viisi vuotta näitä vaihtoja, ja järjestysnumerot huitelee jo yli sadan niin hattua on nostettava. Nyt esittelen siis kaksi vaihtoa, joista toinen on Flat destash (järjestyksessään 106.) eli C5-kirjekuori täynnä kaikkea litteää. Nämä ovat käteviä myös siksi että voi laittaa pois kaikkea semmoista mistä ei itse niin tykkää.  Tässä otos kaikesta mitä tungin sisään.

o

Haluaisin ensin huomauttaa, ettei kuvassa ole yhtäkään postikorttia. Koska joka ikisen pikku tavaran läpikäyminen tässä olisi hitusen raivostuttavaa, varsinkin kun suurin osa on tullut minulle swap-botista enkä sen enempää niistä tavaroista tiedä, kiinnitän huomionne vain joihinkin kuvan asioista. Kuten huomaatte, edellä esitelty kissa-ATC jatkaa matkaansa samantien. Kaverikseen se on saanut iloiset sienet. Kuvassa näkyy myös joitakin Tiimarin loppuunmyynnistä hankittuja asioita, kuten nuo salamavaloa heijastavat pyörylät, jotka ovat siis pakettikortteja. Lisäksi koska parini mainitsi pitävänsä kartoista, laitoin pari palaa semmoisia. Karttapalat ovat peräisin Otavan Uudesta peruskoulukartastosta, jonka leikkelin alunperin hääkutsujani varten. Olen ilmeisesti, tai joku meistä sisaruksista jo aiemmin, tuhonnut kirjasta ilmestymisvuoden, koska sitä ei löydy. Kartoissa esiintyy kuitenkin mm. Neuvostoliitto ja jakautunut Saksa. Lisäksi kuoreen meni tarroja. Toisinaan osallistun swap-botissa tarravaihtoihin tavoitteena saada kaikki karmeat, lapselliset ja rumat tarrat pois ja tilalle parempia. Joskus se onnistuu, joskus ei. Tarravaihto on luvassa vielä myös. Vielä mainitsisin yläkulman pingviinit, niistä voi siis askarrella semmoisen kolmiulotteisen kuvan, kun niitä liimailee päällekkäin.

Toinen nopea vaihto on ATC-vaihto, järjestysnumerolla 184. Niitähän on siis tarkoitus vaihdella niin kuin keräilykortteja vaihdetaan toisiin. Parini profiilin perusteella uskon tämän sopivan hänelle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruuvaa, väännä, säädä, hinkkaa

Paitsi että valitsin swap-bot vaihtoon tavaroita, puhdistin myös lavuaarin hajulukkoa. Lavuaari on taas vetänyt vähän huonosti, joten sunnuntain kunniaksi putket irti toisistaan ja moskaa pihalle. Pahin tukos tuntui kuitenkin olevan juuri ritilän alla, ja sinnehän pääsee käsiksi kun ruuvaa sen ruuvin auki siitä ritilän keskeltä. Jos hajulukon putsaus on ihan mysteerihommaa, niin tässä on video, Remontti-Reiska opastaa!

Niin, tässä ei nyt näytetä sitä ruuvin aukaisemista, varmaan koska pitäisi käyttää tuommoista pulloharjaa, mutta minä haluan käyttää omaa pulloharjaani ihan pullojen pesemiseen enkä viemärin. Parin kierroksen jälkeen ruuvi jäi jotenkin jumiin eikä se suostunut enää kiristymään tarpeeksi kireälle mutta ei myöskään aukenemaan auki asti. Mieheni diagnoosi oli, että ruuvimeisseli on liian pieni. Marssin sitten vitutuksen saattamana tihkusateessa läheiseen K-rautaan ostamaan isomman. Joskus sillä meisselin koolla vaan on väliä. Hinta oli 11,95 euroa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Isompi meisseli auttoi tällä kertaa: ruuvi kiristyi eikä tiiviste enää vuoda. Oikeastihan meisselit ovat nimeltään ruuvitalttoja ja ne taas kuuluvat vääntötyökaluihin. Vääntötyökaluja ovat myös momenttiavaimet, jakoavaimet ja kiintorengasavaimet. Myös ristipäiset ja torxit sun muut ovat ruuvitalttoja, vaikka niiden pää ei olekaan talttamainen. Kahva tässä vääntimessä on hyvä. Se on iso ja pyöreähkö ja pienikin käsi saa hyvän otteen. Kättä voi vähän siirrellä ja niin kaiken kokoisille käsille tulee pitävä ote. Musta osa kahvasta on myös semmoista vähän tahmaista muovia, joka auttaa pitävän otteen saamisessa.

Ennen kauppaan menemistä jo mietin, että miten ruuvimeisseleiden kokomerkinnät oikeen pitää ymmärtää, mutta nyt ratkaisin senkin. Tämä on siis kooltaan 8,0 x 175. Ja jos nyt oikein ymmärsin, niin 8,0 on millimetrejä ja se on se ruuvin koloon tulevan osan leveys ja 175 mm on sitten tuon metalliosan pituus kärjestä kahvaan saakka.  Yksi luku on vielä 120008 mutta en kyllä keksi, että mitä se voisi tarkoittaa. Kahva kertoo vielä mystisillä lyhenteillä Chrom. molybd. ja vanad., että metalliosan, joka on ruostumatonta terästä (eli siinä on yli 10 % kromia), valmistuksessa on käytetty näitä aineita eli kromia, molybdeenia ja vanadiinia. Kahdesta jälkimmäisestä en ollut koskaan kuullutkaan. Onneksi Wikipedia valistaa ja nyt tiedän että molybdeeni tekee ihmisen kehossakin kaikkea hyvää. Ruostumattoman teräksen se kovettaa ja jo muinaiset roo… siis japanilaiset ovat sitä käyttäneet miekkoihin. Kaikki aineet ovat myös ihmiselle välttämättömiä, mutta hyvin pienissä määrissä, kromista voi saada myrkytyksenkin jos sitä on liikaa.

Yritin Googlettaa Ironsidea, mutta meisselivalmistajan omia nettisivuja ei tullut esiin. Meisselissä lukee, että se on valmistettu Saksassa, mutta koska olen nyt tullut aika epäileväiseksi saksalaisten Made in -merkintöjen suhteen niin haluaisin varmistua asiasta.

Onneksi muuten ruuvimeisseleidenkin valmistuksesta on video.

Vastakohtia

Löysin Swap-botista taas kivan vaihdon, tällä kertaa lähetetään kaverille kolme vastakohtaparia. Valitsin vastaanottajalle seuraavat:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vastakohtina ovat nyt siis postikorttien osalta vanha ja uusi tai mustavalkoinen ja värikäs. Napit ovat kultainen ja musta tai tavallinen ja semmoinen missä on lenkki alla tai pyöreä ja ööh muodokas? Korvakorut ovat napit ja pitkät roikkuvat.

Napit olen saanut swap-bot-vaihdosta, ostanut kirpparilta ja alimpana oleva musta on vanhasta talvitakistani. Taiteilin napeille nitojan suosiollisella avustuksella vielä pussukan yhdestä Tigerin origamipaperiarkista. Korvakorut olen molemmat saanut samassa swap-bot-vaihdossa mutta en pidä niistä. Ruusut ovat jotenkin niin saman sävyiset ihoni värin kanssa että näyttää siltä, että korvissani on jotku kasvaimet jos pidän niitä. Nuo pitkät taas ovat vain muovitettua paperia ja niiden tausta on ihan valkoinen.

Postikortit sitten. Värikäs on Marimekon postikortti ja kuvan on suunnitellut Sanna Annukka. Sarjan nimi on Kukkuu ja se on julkaistu vuonna 2013. Olen ostanut kortit itse Marimekon myymälästä viime kesänä. Paketissa oli 12 erilaista korttia. Kortit on painettu soijapohjaisella musteella happovapaalle paperille Etelä-Koreassa. En muista mitä kortit maksoivat eikä niitä ainakaan Marimekon verkkokaupassa näy enää.

Mustavalkoinen kortti on kuva Füssenistä, joka on kaupunki ihan Saksan ja Itävallan rajalla aika lailla Saksan keskiviivan kohdalla Kuvassa näkyvät rakennukset ovat St Mangin luostarin osia.  Suomeksi hän olisi kai pyhä Magnus. Postikortin taustalla lukee kuitenkin Wintersportplatz, kai Füssenissä sitten semmoistakin on.

Tavarat matkusvatOLYMPUS DIGITAL CAMERA tällaisen kortin ja kuoren kanssa. Kyseessä on Gorjuss-nimisen tuoteperheen taitettava kortti. Näitä kortteja ja kuoria myytiin paketissa, jossa oli sitten noita leikattavia tyttökuvia. Voi siis itse tehdä semmoisen kortin kuin haluaa, tavallaan. Ainakin tavallisella yleisliimalla näitä on tosi vaikea saada pysymään kiinni toisissaan. Gorjussin suunnittelija on skotlantilainen Suzanne Woolcott. Mustatukkaiset ja nappisilmäiset  pikkutytöt ovat ainakin Swap-botissa aika suosittuja. Ja olen minäkin näitä ihan itse ostanut, en voi sanoa vihaavani raitasukkaisia piirrostyttöjä. Ne ovat söpöjä, mutta ne eivät ole pinkkejä ja ehkä juuri siksi minä ja monet muut näistä pidämme

Tänään olisi Herttoniemen pihakirppispäivä mutta onneksi sataa niin kovasti että taidan pysytellä sisällä. Säästyy rahat ja pysyy tavaramäärä taas kurissa. Tahtoisin myös huomauttaa, että en oikeasti ole tajunnut postikorttien olevan näin iso osa elämääni. Tavaravirran seuraaminen on siis jo nyt aiheuttanut ahaa-elämyksiä. Ehkäpä postikortteja ei nyt sitten hetkeen tarvitse hankkia lisää. Ehkä.

Vaatevallankumous

#Whomademyclothes, #Fashrev, #vaatevallankumous

Siinä tämän päivän aihesanat, jotka liittyvät tietenkin vaatevallankumoukseen. Kaksi vuotta sitten Bangladeshissa romahti vaatetehdas ja siksi tänään kysellään että kuka nämä halvat rätit päällämme oikein tekee. Tänään ylläni oli farkkujen lisäksi seuraavaa:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Farkut olivat myös jalassa mutta esittelin ne jo aiemmassa postauksessa.  Paita on musta trikoopaita H&M:stä ja valmistettu siellä Bangladeshissa. Kurjuuksien kurjuus. Paita on jo aika vanha, ei mitään hajua enää milloin olen sen ostanut ja mistä kaupungista mutta H&M:sta siis. Etumuksessa on jo pari pientä reikääkin.

Sukat ovat Lindexistä, mutta kuka kumma sukkia oikein tekee ja missä? Nämä olivat jossain viiden sukkaparin paketissa. Olen paikannut ne isovarpaan kohdalta, kun oikean jalan kynsi jostain syystä hajottaa joka ikisen sukan aina. Luulen, että sukat tekee joku kone nykyään, että tulee vaan semmoista putkea johon kone lyö sauman väliin. Olenko oikeassa vai väärässä? Sukat, missä ja miten teidät on tehty? Lindexin omistaa nykyään Stockmann, toivoisin että suomalainen omistaja pitää huolta työoloista.

Päälläni on tänään toki myös alusvaatteet. Alushousutkin on Lindexistä, sitä vähän parempaa Ella M -mallia ja pesulapun mukaan ne on tehty Kiinassa. Rintsikat olen ostanut Brastopista ja niiden merkki on Curvy Kate. Rintsikat on myös valmistettu Kiinassa.

So, also in English to convey my questions to the global brands H&M, Lindex/Stockmann and Curvy Kate – who made my clothes?

Kissa-ATC osa kaksi

Tänään posti toi minulle kissa-aiheisen ATC:n. Ja turhaa ekstraa, kuten amerikkalaisilta saattaa odottaa.

l

l

Kissakuva on minusta ihan söpö, mutta en usko että säilytän tätä korttia kovin pitkään kokoelmissani. ATC:n vieressä on älypuhelimen näköisiä muistilappuja kolme kappaletta. Marilyn postikortin sain koska se edustaa 50-lukua, josta olen ilmoittanut profiilissa pitäväni. Ja tämä se kyllä onkin kiva, melkein kivempi kuin itse kissa-ATC. Vielä kivempaa koko lähetyksessä oli kuoreen läntätty Batman-postimerkki.

Postikortin on painattanut The American postcard company co inc, NYC. Kortti on painettu Kanadassa ja sen numero on 677. Samalla nimellä löytyy nykään toinen postikorttifirma, mutta varmaankin eri. Kortissa on kuitenkin viivakoodi, joten mikään ihan vanha kortti ei ole kyseessä. Samaa korttia voi myös ostaa e-baysta vaikka 20 kappaleen nipun.

Fidan postikortit osa 5/5

Nyt pääsemme vihdoin loppuun tämän Fidan pinkan kanssa ja voimme sitten keskittyä johonkin muuhun (esim. swap-botista tulleisiin postikortteihin).

pAloitetaan ylhäältä. Kyseessä onForexin mainospostikortti. Kortin takapuolella on ruksittavana seuraavat vittuiluterveiset: Diashow tiedossa, Hajotkaa töihinne, Helteiset terveiset, Hyttysiä?, Sataako? ja Muistathan kastella kukat. Nämä kortit joissa ruksitaan joku vaihtoehto on minusta vähän rasittavia. Toisaalta itselläni on niin kökkö käsiala, että vastaanottajani varmaan olisivat mielissään, jos kaikki mitä haluaisin sanoa kortissa olisi mahdollista merkitä vain ruksimalla oikeat vaihtoehdot. “1,x,2 T. Kirppo”. Siinä olisikin hyvät lomaterveiset.

Forexhan on valuutanvaihtoyritys, joka täyttää nettisivujen mukaan tänä vuonna 50 vuotta. Postikortti on siitä moderni, että siihen on painettuna Forexin nettiosoite. Mitään muuta tietoa tässä ei ole.

Seuraavaksi valkopohjainen kortti. Kyseinen kortti mainostaa Weekdayn Zeitgeist-mallistoa, jossa siis joka viikko julkaistaan uusi paita tai kassi, jota painetaan myymälässä. Tämä kuva on ilmeisesti vuodelta 2011. Kuvassa lukee: “The dead cannot cry out for justice; it is a duty of the living to do so for them.” (Kuolleet eivät pysty vaatimaan oikeutta, elävien velvollisuus on tehdä se heidän puolestaan.) Lause on lainaus scifi-kirjailija Lois McMaster Bujoldin kirjasta Diplomatic immunity. Lisäksi alalaidassa on numero ,8372+ sekä 22/52, joka on siis se viikko jolloin tämä paita on julkaistu.

Takapuolelta selviää kuvan teema: “Yet another hide-and-seek has come to an end: Ratko Mladic, the man accused of orchestrating the Srebrenica massacre is arrested.” (Jälleen yksi piiloleikki on päättynyt: Ratko Mladic, mies jota syytetään Srebrenican joukkomurhan johtamisesta, on pidätetty.) Mladic pidätettiin 2011, joten kuva on varmaakin siltä vuodelta ja kortti vuoden 2011 lopusta, koska alalaidassa lukee Zeitgeist-malliston idean selittämisen jälkeen: “We are looking forward to 2012 – a new zeitgeist year.” Numero 8,372+ on ilmeisestikin tuon Srebrenican joukkomurhan uhrien lukumäärä.

Arvostan ensinnäkin firmaa siitä, että ottaa paidan aiheeksi näinkin kuumottavan aiheen. Toisekseen arvostan sitä, että lainataan scifiä. Toteutus on myös hieno, kiinnostaisi vain tietää, että kuka tämän kuvan / painatuksen on suunnitellut. Fidassakin tätä oli selkeästi arvostettu, koska hinnaksi oli merkitty 20 senttiä.

Viimeiseksi sitten taas vintagea. Kuvassa näkyy “sojko” jonkinlaisia riippuvia koristeita he ovat. Sojko on vuodelta 1880 ja se vai ne? on valmistettu hopeasta ja korallista. Korkeus 40 ja 19 cm. Kyseinen sojko löytyy Kirgisian pääkaupungista Biškekistä, Museum of Fine Artsista. Tämä kortti on kuitenkin painettu Leningradissa, painotalo on Aurora Art Publishers tai vain Аврора. Kortin hinta on ollut viisi kopeekkaa. Auroralta löytyy nopealla vilkaisulla netistä paljon vanhoja postikortteja mutta myös taidekirjoja, myös englanniksi. Kortin kiilto on erinomainen, todella laadukas kortti. Jää vain todella paljon häiritsemään että mikä tämä sojka oikein on, mihin se/nuo ripustetaan? Kertookaa jos tiedätte, en ehkä saa unta ennen kuin tämä selviää.