Roskalavojen löytöjä

Ahkerasta työskentelystä huolimatta olen ehtinyt käydä roskalavoja penkomassa. Ekalta roskalavalta löytyi kiva pieni pöytä vanhan Ikean Lack-pöydän tilalle. Pesun ja ruuvien kiristelyn jälkeen pöytä asettui paikoilleen. Ehdottomasti parempi kuin Lack.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pöydän kannen koko on 66 x 38 cm ja pöydän korkeus on 45 cm. Tuo kansi ei ole alkuperäinen, vaan se on siihen laitettu jälkeen päin. Yksi ruuveista ei mene pohjaan, vaan jää pari milliä kannen yläpuolelle. Tässä kuvassa se ei näy. Pidän pöydän jaloista ja tuosta alatasosta paljon. Alataso on siis ritilä vain.

Samalta lavalta löytyi jännä lasipullo. Pullo korkkeineen on 12 cm korkea ja se vaikuttaa minusta puhalletulta. Ainakaan pullossa ei näy saumoja ja muoto on vähän epätasainen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mutta enhän minä dyykkaa vain itseäni varten, ajattelen myös muita – ja samalla vähän itseäni. Kissalle löytyi nimittäin katollinen vessa. Nyt ei pitäisi puruja enää lennellä niin paljon.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ensimmäinen käyttökerta ainakin vähän kissaa jännitti, mutta sen jälkeen ei ole ollut moksiskaan. Toinen vessa siirrettiin yläkertaan mutta siellä ei ole tullut asioitua kai ollenkaan. Laatikko oli toki likainen kun sen lavalta hain mutta pesin sen ensin mäntysuovalla ja harjalla ja sitten vielä toiseen kertaan rätillä ja yleispuhdistusaineella. Likaa lähti, jotain toisen kissan rasvaa tms. mustaa.

Tämän vessan on valmistanut Europet Bernina. Ilmeisesti hollantilainen yritys, ainakin sinne se on rekisteröitynyt. Ei mitään käsitystä missä mitään valmistetaan tai mitään. Mutta kiva, että varaosiakin saa. Tämänkin vessan luukku on jonnekin häipynyt ennen meille tuloa, on siis mahdollista saada uusi, kuten myös noita klipsejä joilla kansi on pohjassa kiinni. Kätevää! Suomessa näiden tuotteita myyvät ainakin Faunatar ja Megaeläin. Pääasia oli kyllä taas, ettei mitään tarvinnut maksaa ja kissa on tyytyväinen. Ja minä olen tyytyväinen, kun purua leviää vähän vähemmän pitkin taloa.

Garmin Vivofit 2

Hullujen päivien kuvastosta bongasin tämän aktiivisuusrannekkeen ja vähän tutkin etukäteen, että minkälainen vekotin se oikein. Tämä Garminin hitusen päivitetty versio ekasta Vivofitista vaikutti ihan fiksulta. Lisäksi se oli Hulluilla päivillä puoleen hintaan. Suositushinta on siinä satasen, mutta tarjoushinta oli 49 euroa. Ainoa tarjolla ollut väri oli valkoinen. Laite on valmistettu Taiwanissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rannekkeen materiaali on semmoista pehmeää muovia, mihin jää kaikki pöly kiinni ja se on ärsyttävää. Rannekkeita saa ostaa uusiakin, mutta ne maksaa sitten melkein saman verran kuin tämä alennuksessa ollut ranneke. Itse mittari toimii paristoilla eikä sitä siis tarvitse ladata. Sen luvataan myös olevan vedenkestävä niin, että voisi mennä uimaankin sen kanssa. En kyllä itse tohtinut ottaa tätä suihkuunkaan. Saunaan sitä ei saa viedä, siellä on liian kuuma.

Rannekkeessa on yksi nappi, jota voi painaa lyhyesti tai pitkään ja nämä painallukset kierrättävät kahta eri valikkoa. Lyhet: kello, päivämäärä, otetut askeleet, tavoitteesta puuttuvat askeleet, kävelty matka, kulutetut kalorit. Pitkät: sekuntikello (tallentaa myös erillisenä suorituksena kun on se sykemittari), synkronisointi, uni, laitteen yhdistäminen sykemittariin. Valo tulee myös näyttöön kun painaa nappia ekan kerran pitkään.

Pääasiassahan tämä on askelmittari. Ohjelma asettaa askeltavoitteita sen mukaan, miten aktiivinen noin yleensä on (tämä valitaan ensin, eli onko istumatyö vai liikunnallinen työ jne.) ja miten helposti saa ohjelman asettamat tavoitteet suoritettua. Askelten ja perustietojen avulla ranneke arvioi myös kulutettujen kalorien määrää. Rannekkeeseen saisi yhdistettyä myös Garminin sykevyön, jolloin kulutuslaskuri todennäköisesti toimi tarkemmin. En ole sitä vielä päässyt kokeilemaan, koska mieheni ja sykevyönsä ovat nyt matkoilla. Mutta varmaan saan sitä lainata.

Sitten sitä aktiivisuutta. Kun on rannekkeen mielestä ollut tunnin paikoillaan, kuuluu “plip” ja näyttöön tulee punainen palkki. Sitten pitää reippaasti askeltaa tms. hetken aikaa, ehkä minuutti tai pari, ja ranneke sanoo uudestaan “plip” ja voi taas istua. Jos siis haluaa istua. Kovin herkkä liikkeiden ottamisessa tämä ei ole, pelkkä vessan löntystely ei riitä palkin poistamiseen. Kerran olen saanut sen pois silittämällä kissaa.

Koska tämä mittaa aktiivisuutta lähinnä niitten askeleitten perusteella, ei esim. pyöräilystä tule askeleita, ellei ranneketta laita nilkkaan. Pilateksessa en laitteen mielestä tehnyt mitään, mutta en ollut siitä yllättynyt.

Vekotin mittaa myös unta, ja tämä vaivaa minua eniten. En ymmärrä millä perusteella se tekee tilastoja unestani. Laite asetetaan unitilaan yöksi ja nokosten ajaksi ja yöunen liikkeitä ja tasoja se sitten jotenkin mittaa. Liikkumisen nyt ymmärrän mutta ne unitasot? Ehkä se vain arpoo ne.

Laite synkronoidaan tietokoneen tai älypuhelimen kanssa ja Garmin Connectissa saa sitten tietojaan katsottua. Tässä nyt esimerkkinä viime yön unet.

unikuva

Myönnän olleeni hereillä noiden keskimmäisten pinkkien palkkien aikaan, koska kävin vessassa. Aamulla oli myös vaikeuksia nousta ylös, joten jatkoin torkkumista vielä herätyskellon jälkeen. En tiedä mistä tuo eka palkki on peräisin.

Tähän mennessä olen ollut tyytyväinen myös Garmin Connectiin. Suomenkielinen sivu on hyvä, en ole havainnut mitään häiritseviä kielijuttuja. Välillä synkronointi ei heti onnistu, mutta toisella yrittämällä yleensä.

Mutta aktivoiko tämä nyt sitten? No ainakin näin aluksi olen aktivoitunut. Töitä tehdessä muistan nousta jumppaamaan, koska ranneke piipittää ja näyttää punaista. Illalla kävelen olohuoneessa ympyrää, koska tavoitteesta puuttuu vain tuhatkunta askelta, ja ne saa ihan hyvin käveltyä olkkarissa vartissa. Olen myös ihan tyytyväinen mittarin herkkyyteen, koska ei voi esim. vain ravistaa kättä saadakseen askeleita lisää. Pitää ainakin silittää kissaa. Olen myös huomannut, kuinka paljon arkiliikuntaa elämästäni on kadonnut, kun ei ole enää luentoja, joissa pitäisi käydä, eikä työmatkoja. Askeltavoitteet ovat sen verran pieniä, että pienikin kävelyreissu, esim. lähikauppaan, kuroo tavoitteen lähes tulkoon umpeen. On kuitenkin positiivista, että ne ovat saavutettavissa. Muuten jäisi varmaan olohuonekävelyt iltaisin tekemättä. Ja ei, ulos ei voi mennä. Muuten jää ohjelmat näkemättä ja kissa olisi ihan yksin juuri silloin, kun se haluaa seuraa.

Huiviostoksilla

Fb:n Kansallispukuryhmässä myytiin huiveja, ja päädyin sitten ostamaan kolme. Kaksi on silkkisiä ja yksi olikin sitten polyesteria. Yhteensä maksoin näistä 50 euroa. Ns. kihlasilkkiä, eli silkkihuivia, jonka mallinen mahdollisesti olisi ollut tarjolla pukujen esikuvien aikaan, on sallittua käyttää kansallispukujen kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Musta ruudullinen on siis polyesteria ja se on tehty Italiassa. Valkoinen ja ruskea ovat silkkiä. Silitin ne juuri, ei käynyt kuinkaan, ja käärin silkkipaperiin rullalle. Silkki syö itseään, jos se säilytetään taiteltuna. Kaikki huivit ovat noin 75 x 75 cm.

Valkoinen on hyvässä kunnossa, siinä on vain vähän kulumaa reunoissa, ei mitään vakavaa. Ruskeassa on ommeltu keskitaitoksen kulumat, joten ne ovat varmaan olleet siinä jo aika kauan. Siinä on jotain muitakin pieniä kulumia. Siitä pidän ehdottomasti eniten. Ruskeassa huivissa on kulmassa leima:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huivin on siis valmistanut Casparsson & Schmidt, tukholmalainen silkkikutomo. Tämän teoksen mukaan yhtiö on perustettu 1804, ja ainakin vielä 1929 se oli olemassa. Joskus 1900-luvun alussa Almgrens osti kutomon. Samantyyppinen huivi löytyy myös ruotsalaisesta museosta.

Olen myös käynyt Hulluilla päivillä ja vaikka ja mitä mutta teen vaan paljon paljon töitä niin ei paljon jaksa sitten muuta. Mutta huivit on ihania ja pääsivät hyvään kotiin.

Swap-botin vaihto rumat postikortit

Olen osallistunut useisiin rumien korttien vaihtoihin Swap-botissa. Niissä parasta on, että saa jotain, joka lähettäjän mielestä on ruma, mutta vastaanottajan mielestä ihan mieletön. Ja näin kävi tälläkin kertaa!

Ensin kortit jotka lähetin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Molemmat olen saanut Swap-botin kautta, ylempi on joku taidekortti ja alempi sitten joku mainoskortti. Vastaanottajatkin pitivät niitä rumina.

Sitten ne kortit jotka sain.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tuo ylempi on ihan mieletön! Kortti on osa sarjaa The Blind Juggler, josta tämä on osa 5. Kortin takana on teksti: “The seacats arose with every coloured ball. Up on the levee, the precious juggling balls bounced back to the juggler. The seacats descended quickly back to their own dark home town.”

Kortin on painanut Chester Press inc, ja kortissa on copyright Ellen Fergusonille vuonna 1979. Onkohan korttikin siltä vuodelta? Chester Press vaikuttaa hauskalta firmalta, he lähettävät asiakkailleen joka kuukausi kalenterisivun, jonka toisella puolella on vitsejä. Huhtikuun sivun voi poikkeuksellisesti tulostaa itse, koska tilauksia on ollut nyt niin paljon.

Pennsylvania-kortti on lähetetty minulle Englannista ja lähettäjä kertoo, että heppa on ihan kiva, mutta tympeä maisema ja rumat rakennukset tekevät tästä kortista ruman. Kortista itsestään selviää vain, että se on painettu Yhdysvalloissa.

Tällaiset postikortit tällä kertaa.

Kaikki lankani

Ei ole hetkeen tullut päivitettyä, mutta se ei tarkoita, etten olisi hankkinut tavaroita. On vain ollut muita kiireitä, ts. olen lähinnä tehnyt töitä, nukkunut ja tehnyt käsitöitä. Jossain välissä eksyin taas Lankamaailmaan ja siellä oli alennuksessa mustaa merinoa. No siitähän voi tehdä vaikka mitä kivaa, joten ostin 200 grammaa, eli neljä kerää, että on sitten tarpeeksi siihen johonkin. Nämä olivat yhteensä 12 euroa eli 3 euroa kerä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämäkin on Hjertegarnin lankaa kuten näkyy. Kuvauksen jälkeen nämä oli tarkoitus laittaa lankavarastoon. Siellä oli vähän epäjärjestystä, kun olen lähinnä paiskannut tarkoituksellisesti ja hellästi asetellut uusia lankoja kaappiin odottamaan järjestämistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Säilytän lankoja kahdessa mustassa Ikean Skubb-kenkälaatikossa. Kahdessa muussa on joulukoristeita. Sinisessä pussissa taas on jämälankoja. Kyseessä on käsityöpussi, jonka tein äidin kanssa joskus… joskus. Kangas on ostettu Kortesjärveltä kangaskaupasta, jonka nimeä en enää muista. Se saattoi lopettaa pari vuotta sitten.

Anyways, koska kerät ja vyyhdet olivat surullisen sekaisin odottamassa pääsyä ihaniin kenkälaatikoihin, panin toimeksi. Ensin tosin sielunhoidollista järjestämistä, asettelua, tutkimista – ja kuvaamista teitä varten. Havaitsin, että piti ottaa käyttöön kolmas kenkälaatikko. Tämä oli tosin varastosta löydetty tyhjä pahvinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä ovat siis kaikki lankani. Tai no ryijyn langat on alakerrassa mutta niitä ei nyt vielä lasketa. Tiedänkö mitä näistä langoista tulee? En. Osalle on suunnitelmia. Osa odottaa vielä sopivaa projektia. Aika tavaran kaupitsee. Nyt ehkä maltan itseni myös lankaostoksilla, kun olen koonnut nämä kaikki yhteen kuvaan. Lankoihini ja tuotoksiini voi tutusta myös Ravelryssa. Se on hirveän kätevä kyllä, esim. varaston pitämiseksi. Sain sen avulla laskettua, että minulla on lankaa ainakin 2339 g, ja tiedän että luku ei sisällä mm tuota vaaleaa kalalankarullaa tai osaa jämälangoista. (Eikä kirjontalankoja, mutta niitä nyt ei todellakaan lasketa näihin lankoihin kuuluvaksi, ne on ihan eri lankoja, kuten ompelulangatkin.) 2,5 kg on varmaan ihan hyvä arvio langan määrästä. Ymmärtääkseni se ei kuitenkaan ole vielä edes paljon?

Yritän viikonloppuna jaksaa taas aktivoitua, ehkä ajastan jotain ensi viikkoa varten. Katsotaan miten käy.