Raijan aitan reissupyyhe

Nyt kun on taas pientä reissua ohjelmassa, niin esittelenkin viime kesänä ostamani reissupyyhkeen. Tämä oli yksi ns. Karhunkierroshankintoja. Olin tätä miettinyt kyllä jo vähän aiemminkin kun näin Raijan aitan myymässä mm. näitä reissupyyhkeitä Kädentaitomessuilla. Jäin silloin vielä harkitsemaan ja kesällä sitten tilasin pyyhkeen nettikaupasta. Pyyhe maksoi 26 euroa ja postikulut oli varmaan vielä päälle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pyyhe on ihan pyyhkeen kokoinen eli 70 x 140 cm. Se on kokonaan pellavaa ja ripustuslenkit on sekä pitkällä että lyhellä sivulla. Pyyhettä on kuudessa eri värissä, niistä pitäisi löytyä mieluinen. Minä valitsin tämän punaoranssin taas ehkä sillä ajatuksella, että se löytyy ja erottuu myös hämärässä. Pyyhe on päässyt myös tuuraamaan mm. patalappuna; eipä ole mikrokuitupyyhkeistä siihen hommaan. Värikin on pysynyt, vaikka en kyllä varmaan kovin montaa kertaa ole vielä ehtinyt pyyhettä pesemään.

Kaikin puolin olen ollut pyyhkeeseen tyytyväinen. Kiitokset lähtevät siis Raijan aitalle Mikkeliin.

Sininen paita Amis

Välipäivinä olin Kierrätyskeskuksessa ja Itiksessä paitaostoksilla. Kierrätyskeskuksen alennusosastosta löytyi tämä sininen paita hintaan 2,5 euroa.

Minua huvittaa tämä ostos siinä mielessä, että se on niin monin tavoin semmoinen mitä en yleensä ikinä ostaisi. Tai ainakin muutama vuosi sitten en olisi ottanut tätä vaikka ilmaiseksi olisi annettu.

Se on ensinnäkin 100 % polyesteria, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin ällöttävää polyesteria kuin voisi olla. Lisäksi tässä on olkatoppaukset, ja niistäkään en ole oikein ikinä tykännyt. Ehkä vartalon persus- ja vyötäröseudulle kerääntyvät läskit alkavat olla jo semmoisissa mitoissa, että hartioiden korostaminen ei enää vaikutakaan ihan huonolta ajatukselta.

Parasta tässä paidassa on kokolappu. Siinä lukee toisella puolella C38 ja toisella puolella on merkitty minkäkokoiselle vartalolle, että rinnanympärys 90, vyötärö 70 ja lantio 98. Miksi ei voi hitto soikoon kaikissa vaatteissa olla tämmöstä!?

Amis on vähän salaperäinen merkki. Suomalainen se on, mutta ei ole nettisivua eikä oikein muutakaan tietoa. Tässä Muotitalo Pukin postauksesta selviää, että se on perustettu 1991 ja on siis Promise-yhtiön merkki vähän reilummilla mitoituksilla. Kauppalehden yritystietosivulta taas selviää, että nykyisin puulaakin nimi on Iwanna, se on Lahdessa ja siellä on töissä kolme henkeä. Vielä haluaisin tietää, että onko nimi tarkoitus sanoa [amis], niin kuin ammattikoulu, vai [amii] niinkuin ranskan ystävät…

Oli miten oli, tykkään tästä paidasta tosi paljon. Se on juhlavan ja siistin näköinen, mutta ei rypisty. Se on myös toisaalta sopivan nuhjuinen, ettei ole ylipukeutunut olo. Hipsterivaatetta parhaimmillaan.

Vihreät pitsisukat

Jihei, jotain tulee välillä valmiiksikin. Kirjastossa selasin Novitan lehteä, ja siinä oli kivat sukat. Kopsasin ohjeen ja Bombomista tuli viimein sukat itselleni.

P3040438.JPG

Lanka oli kiva kutoa, väri on kaunis ja mallikin mukava. Kärjet ja kantapäät tein mustalla kun ei ollut ihan varmaa että riittääkö pelkkä Bombom, ei se varmaan ois riittänyt, sormenpään kokoinen pallura sitä jäi. Musta lanka on varmaan Hjertegranin nelosta, sekin oli joku jämäpallura. Raverly paljastaa että aloitin nämä sukat 14.1. ja ne tulivat valmiiksi tänään 4.3. Hyvissä ajoin ensi viikon mökkireissulle.