Tauko x Neulomo Kide-paita

Joulukuu lähestyy uhkaavasti ja täytyy saada tilaa Kirjonnan salaisuus III:n pussukoille tilaa. Eli, on esiteltävä ostoksia, joiden kuitit ovat vielä tallella ja majailevat pussukassa, johon Kirjonnan salaisuus tulee. Päätin aloittaa tästä pitkähihaisesta paidasta. Ostin tämän Itiksestä joskus kun siellä oli vähän aikaa semmoinen kotimaisten merkkien pop up -kauppa. Aika lailla heräteostos tämä oli mutta ihan oikeasti olen käyttänyt pitkähihaiset paitani aika lailla loppuun. Nyt oli mahdollisuus ostaa täysin kotimainen paita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä se on nyt vähän likainen, ehkä jotain tahrojakin bongaatte kuvasta.

Kyseessä on siis Kide-paita, M-koko. Se maksoi 75 euroa. Se on siis ymmärtääkseni ja lappusten perusteella valmistettu kokonaan Nokian neulomossa (tai ainakin Nokialla). Katsokaa tuolta linkistä lisää oikeaa tietoa. Minun paitani on lopputarkistanut Päivi. Kiitos Päivi ja kaikki muut valmistuksessa mukana olleet, tämä paita nro 1618102 on todella huolellisesti tehty.

Tauko ei ollut minulle tuttu ennestään ja Nokian neulomokin vain uutisista ohi mennen. Paita on ollut minulla käytössä keväästä asti ja olen kyllä tykännyt. Mukava päällä ja silleen. Ehkä tämä on sen verran erilainen ja erituntuinen paita kuin mitä olen yleensä käyttänyt, että se tuntuu välillä kummalta. Kaupassa minulla oli aluksi vähän “iskän kerrasto” -fiilikset tästä kuviosta mutta ehkä olen jo tottunut, ehkä…

Haittapuolena olen havainnut, että paita alkaa haisemaan hieltä aika nopeesti. Ainakin siltä tuntuu. Sillä nyt ei ole väliä, kun olen lähinnä kotona neljän seinän sisällä, mutta sen kerran kun johonkin kiireessä lähtee niin sitten kyllä muistaa, että ai niin, tää paita varmaan haisee ihan kuolemalle.

Advertisements

Ompelutarvikepussi

Vapaa-aika on taas mennyt lähinnä kansallispuvun parissa, tällä kertaa Someron puku natolleni.

Tarvittavat välineet kulkevat Globe Hopen pussukassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä on peräisin Postista. Mieheni osti tämän minulle siellä töissä ollessaan kun pyysin. Viimeiset kappaleet olivat alennusmyynnissä ja tämä oli sitten mieluisa. Pitkään pussukka oli vain kaapissa odottamassa. Mietin, että jos laittaisen sen vaikka Swap-botissa jollekin lahjaksi. Sitten päädyin pidemmäksi aikaa kansallispukukurssille ja päätin laittaa tarvikkeet matkustamaan tänne.

Tässä on käytetty materiaalina vanhaa lakanaa ja jotain armeijamatskua varmaan. Sisusta on vuoritettu oranssilla ja jollain vanulla, ehkä se on jostain vanhasta takista?

Pussukassa majailevat:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Monet näistä on jo esitelty aiemmin (ainakin ohimennen), esim. nuppineulat, liitukynä, mittanauha, neulat ja sormustin, ratkoja, ja puikuri. Prymin Combi Card on K-kaupasta ja en ole kovin tyytyväinen näihin neuloihin. Neulat vääntyvät helposti ja yhdestä meni silmäkin puhki, eli lanka siis hinkkasi(?) metallin poikki ja tuli sitä kautta silmästä ulos. Ei ole kaikki neulat siis samaa tavaraa. Sakset puuttuu, ne ei ihan kunnolla pussiin mahdu ja tarvitsen niitä muutenkin niin ne seilaavat sitten korin pohjalla ja kynätelineessä ja missä milloinkin. Fiskarsin oranssit, jotka olen kotoa muuttaessa vain ominut itselleni. Äiti varmaan tykkäsi…

Langat on ostettu mieheni kansallispukua varten mutta samoilla menee hänen siskonsakin puvun ompelu. Oikeanpuoleisin valkoinen on ihan vain harsintalankaa, semmoista huonolaatuista. Muut ovat pellavaa.

Ostin keittiöön uudet kaappien ovet, mutta kun ne pitää jättää tänne asuntoon niin en tiedä voinko niitä esitellä. Eivät varsinaisesti ole minun vaikka ne maksoinkin.

Lisäksi käytin kissan eläinlääkärissä rokotettavana, eli siten on ylläpidetty pientä osaa irtaimistosta.

Kierrätyskeskuksesta ja Kontista olen ostanut mm. uuden hatun ja kaksi uutta säästölipasta. Olen luvannut nyt luopua yhdestä. Se pitäisi vain käydä tyhjentämässä mutta kun pankit on niin hankalasti auki. Otto-tallennuspiste ottaisi myös kolikoita vastaan, mutta siellä ei ole avainta jolla saisi possun vatsan auki. Hankalaksi on tehty tämä perinteinen säästäminen.

Punaiset Eccot

Nämä punaiset Eccot on ostettu minulle ennen ysiluokan luokkaretkeä, eli keväällä 2004, jos en nyt ihan väärin laske. Olisko ollut Kokkolasta vai Pietarsaaresta? Nämä ovat ehkä kertakaikkiaan suosikkikenkäni ikinä. Ikinä! Ja siltä ne nyt näyttävätkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pinta on jotain tuommoista mokkaista, en kyllä tiedä että onko se nahkaa vai jotain tekoa. Muovista on sitten vauhtiraidat. Ostin näitä varten myös semmoisen puhdistussienen, että huollettukin on.

Käytin näitä ihan jokapäiväisesti normaaleina arkikenkinä kunnes pohjat kuluivat niin paljon, että ne olivat jo suorastaan vaarallisen liukkaat. Ainakin siis esim. kallioilla geokätköillessä. Jossain vaiheessa yritin kysellä kaupasta toisia samanlaisia, ei ollut enää, vaikka kauppias kyllä tiesi mitä tarkoitin, kysyntää selkeästi oli. Ostin toiset Eccon kengät, ja ne repesivät jostain saumasta parin vuoden jälkeen ja menivät muutenkin huonoksi huomattavasti nopeamminkin kuin nämä.

Viimeiset vuodet nämä kengät ovat kyllä olleet edelleen joka päivä käytössä. Kävelen niillä postilaatikolle ja takaisin. Ja roskia viedessä nämä laitetaan jalkaan. Tässä kevään ja kesän aikana olen lattialta poiminut omituisia mustia kokkareita ja ihmetellyt, että mistä ne oikein ilmestyvät. Noh, syyllinen on kyllä jo jonkin aikaa ollut tiedossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mietin, että olisiko nyt sitten jo aika viedä nämä kengät viimeisen kerran roskakatokselle. Mutta toisaalta, mitäs minä sitten laitan jalkaan kun pitää kipaista postilaatikolle tai roskiksille? Muut kengät ovat vielä aivan liian hyvässä kunnossa, että astuisin ne linttaan lopullisesti.

Tässä vielä kengät keinumassa Vaasassa juhannuksena 2006.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helppoa muisteltavaa

Helmikuussa julkaistiin Hippo Taatilan YUP-historiikki Helppoa muisteltavaa. Tilasin sen Levykauppa Äxästä ennakkoon ja luin aika nopsaan mutta unohtui nämä päivittämiset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tilasin samassa paketissa t-paidan ja koska olin nopea ennakkotilaaja, niin sain vielä lyriikkaa paperilla, jes!

Jos ensiksi kertoisin vaikka siitä lukukokemuksesta. Kirja oli mukava paketti, selkeästi yhtyeen fanin toisille faneille kirjottama. Eniten lukemista häiritsivät lyöntivirheet, joita oli sen verran usein mutta kuitenkin niin harvoin että ärsyttävästi jää kyttäämään milloin se seuraava tulee. Paperi tuntui vähän ohuelta mutta ei kuitenkaan repeillyt. Tykkäsin kyllä kirjasta, kiitokset suuresta työstä kirjoittajalle.

Kirjan on kustantanut Like ja se on painettu Otavan kirjapainossa Suomessa, positiivista.

T-paidasta on tullut hyvin rakas. Aikaisemman YUP-paidan käytin aika lailla loppuun ja onkin mukavaa, että nyt on taas ihan uusi paita. Tässä on Ville  Pirisen hieno kuva. Itse paita on ommeltu näköjään jossain Bangladeshin perukoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Se on nyt tässä kuvassa vähän ryttyinen ja kissankarvainen. En koskaan muista ottaa tästä kuvaa, kun se tulee pesusta + haluan laittaa sen heti päälle kun se on niin hieno.

Lopuksi sitten tosiaan lyriikkaa, eli vedos laulutekstioriginaalista.

P6200592.JPG

Tässä on siis toinenkin sivu tuolla, ne on nidottu kiinni toisiinsa. En ole niitä nyt irrottanut tai mitään, en ihan vielä tiedä, että laittaisinko tämän johonkin kehyksiin vain miten, joten se on nyt vain kirjan välissä säilössä.

Koko paketti maksoi 47.95 euroa + postikulut. Ei kaduta ja kannatti olla nopea.

Thermarest Z-lite

Vuosittainen liikunta-annokseni lähestyy jälleen, tällä kertaa suuntana on Koli. Viime vuonna minulla oli retkellä lainassa nukkumisalusta mutta täksi vuodeksi ostin oman. Siskon patja oli niin hyvä, että ostin samanlaisen. Tai ainakin se on hyvin lähellä samanlaista.

Näissä retkinukkumisasioissa minua kovasti ärsyttää kun makuualustat ja -pussit ovat niin pitkiä. En haluaisi ostaa puolta metriä ylimääräistä makuupussia ja lasten pussit ovat sitten liian lyhyitä. Vaadin tähän parannusta, lisää pusseja ja patjoja lyhyille aikuisille!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Minun patjani on Scandinavian Outdoors -kaupasta, koska se oli ainoa kauppa joka myi tätä regular-kokoa. Muut kaupat myivät, ainakin silloin kun tämän ostin, vain isompaa mallia, tai toisen valmistajan isompaa kokoa. Alusta maksoi 49 euroa.

Kuten kuvasta näkyy, alusta taittuu mukavasti kasaan. Mukana ei tule mitään remmejä tai kumilenkkejä vaan ne täytyy jokaisen hankkia ihan itse. Minä olen askarrellut nuo omat tarranauhasta, jonka sain ompelukerhosta kaverilta ihan ilmatteeksi, kun hän ei sitä tarvinnut. Kiitokset vielä. Tämä tarranauhasysteemi on todennäköisesti helpompi kiinnittää rinkkaan kuin siskon patjassa olleet kumiremmit. Jännitämme miten hyvin se pitää, tarttumapintaa on ainakin useita senttejä.

Tässä vielä video, josta voitte ihastella tämän maton ominaisuuksia. Niistä kertoo teille jokseenkin miellyttävällä äänellä puhuva henkilö.

Hämä-hämä-häkkejä

Minut tuntevat ihmiset tietävät, että olen sillä tavalla erilainen, että tykkään hämähäkeistä. Minusta niissä ei ole mitään pelättävää, ne eivät ole ällöttäviä, eikä Suomessa luonnossa elävät edes vaarallisia (vesihämähäkin purema vastaa ampiaisen pistoa ja Luonnontieteellisessä museossa elävä ruskohämähäkki voi aiheuttaa paikallisen kuolion).

Mutta siis, hämähäkki-ihailun vuoksi olen saanut haltuuni kaikenlaista hämähäkkiaiheista tavaraa. Osa on itse askarreltua ja ostettua, mutta valtaosa on lahjatavaraa. Yritin nyt muistella ja haalia tähän päivitykseen kaikki hämähäkit varastoistani. Ehkä jotain unohtui mutta ei pidä pahastua jos sitä sinun antamaasi lahjaa ei nyt sitten näy, en vaan voi muistaa kaikkea!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAYritän edetä jokseenkin kronologisesti. Hämähäkki-innostus oli suurimmillaan yläasteella, kun olin todella synkkä gootti. Vuodenvaihteessa 2003-2004 sain lahjaksi ystävältäni tämän hänen maalaamansa taulun. Se on tällä hetkellä keittiössä.

Samoihin aikoihin sain toiselta ystävältä lahjaksi nämä kolme muovista hämähäkkiä ja äidiltä tuliaisiksi Riikasta(?) puisen koottavan hämähäkin. Tässä hekin aidossa elinympäristössään, eli pölyttymässä hyllyllä. Puisen hämähäkin yksi pedipalppi oli pitkään hukassa mutta se löytyi sitten onneksi jostain muuttolaatikon pohjalta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

pantaLukiossa olin kansalaisopistossa hopeakorukurssilla, jossa taiteilin hopealangoista rintaneulan, vuosi lienee siis ollut 2005 tai 2006? Tässä kuvassa koru on kiinni samettinauhasta tehdyssä kaulapannassa.

Mutta en minä aina ole hämähäkkien kanssa niin kuolemanvakava. Söpötkin hämähäkit on kivoja. Siis esimerkiksi myös lukioaikana Citymarketista(?) ostamani hämähäkkiaamutossut.

IM000483.JPG

Käytän näitä lähinnä talvella, kun laitan parvekkeelle vaatteita kuivamaan.

Näiden jälkeen hämähäkkihankinnat olivat pidemmän aikaa tauolla ja gootteilukin jäi vähän vähemmälle. Swap-botin myötä olen kuitenkin saanut joitain hämähäkkiaiheisia asioita, kuten tällaisen kirjanmerkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siinä oli tupsukin tuossa reiässä kiinni, mutta tupsu meni rikki ja otin sen sitten pois.

Osa OLYMPUS DIGITAL CAMERASwap-botin sadosta on paljon vaatimattomampaa ja se on ollut enemmänkin matskuna johonkin muuhun. Tässä pää yrittää kovasti esittää, että hiuskoristetta voi käyttää, vaikka ei olisikaan hiuksia.

 

Olen kyllä varmaan kaikki osat saanut Swab-potista, eli verkon, sulkapohjan ja strassin. Alla oleva klipsi on tosin omista varastoista. Ihan omin pikku kätösin olen nämä sitten liimannnut yhteen.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Äiti on kovasti yrittänyt tätäkin innostusta ymmärtää, ja tuon puuhämähäkin lisäksi sain eräs joulu lahjaksi punaisen Iittalan Kivi-lyhdyn, johon yli ympätty mahdollisesti Partyliten Halloween-teemainen koriste, eli metallinen lyhdyn ympärille laitettava hämähäkinverkko. Minä en polta tuikkuja. Ja se metallihökötys oli outo. Mutta hämähäkkimagneetit on söpöt. Näitä on siis kaksi jääkaapin ovessa ihmettelemässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAEn muista enää kumman Klaus Haapaniemen hämähäkin ostin eka, mutta koska tuohon toiseen on kivempi päättää, niin esitellään eka vielä yksi työhuoneen hämis.

Tämä pallomaha on Design Forumi Showroomin kaupasta, ja se maksoi kai jotain 12 euroa. Olen sen siis itse ostanut. Toisellakin puolella on tuommoinen pyöreäksi avattava pallura, mutta koska tämä roikkuu tuolla seinää vasten, niin se on kiinni.

 

Toinen Haapaniemen hämis on tämä tyyny. Tilasin sen Haapaniemen kaupasta itselleni valmistujaislahjaksi. Sain paljon lahjaksi rahaa (varmaan mukana siis valmistujaisrahoja ja joululahjarahoja?) , ja makuutin sitä rahaa tilillä puolisen vuotta ennen kuin keksin mitään kivaa. 2015 sitten ostin ampiaispeiton ja hämähäkkityynyn, koska en osannut päättää että kumman haluan.

10847197_10203196053333450_8593481800254226042_o

Ainakin nyt tämä tyyny on Haapaniemen kaupassa ilman sisätyynyä 65 puntaa eli noin 77 euroa. Peittoa ei enää ole myynnissä, mutta se oli kyllä kallis, muuta en muista.

Tässä nyt siis ainakin suurin osa minun hämähäkeistäni. Kompensoikoon nämä kaikki sitä, että en ole taas pitkään aikaan jaksanut päivittää.

 

Tavaraa pois

Pääsiäispaaston aikana olen siivoillut mm. keittiön kaappeja pölystä, vienyt keräysautoon elektroniikkaromua ja katsonut vaatekaapista pois vaatteita, joita en enää käytä. Osan vein Reccin keräykseen, sinne päätyi vaatteita, jotka olivat lähinnä lumpputasoa. Se onkin ainoa lähelläni oleva taho, jonne voi viedä myös vaatteita, joita ei välttämättä enää kukaan pukisi päälleen. Reccin pussissa oli esim. pieniä ja kuluneita alushousuja.

Iso kasa lähti myös myyntiin. Päätin kokeilla vähänkäytetty.fi -palvelua ja siellä niitä nyt on. Osa tavaroista on täällä blogissakin vilahtanut. Ostakaa pois vaan. Tässä vielä toinen linkki jota voitte klitaka, niin pääsee rekisteröitymään.

Jos niitä ei kukaan osta, niin annan sitten välittää vaatteet hyväntekeväisyyteen, eli esim. SPR:lle. Katsotaan nyt tuleeko tästä hommasta vaan persnettoa vai saisko vaikka edes lähetyskulut kuitattua.

Sain myös myytyä pois yhden kansallispukukorun, jonka ostin oikeastaan vain sitä varten, että välitän sen eteenpäin tarvitsevalle. En ottanut siitä voittoa lainkaan, ostin ja myin hintaan 80 euroa.