Lobend Kapseli

Kesä meni menojaan, mutta maakuntamatkailulta tarttui myös matkamuistoja.

Raippaluodon Sommaröhallenista ostin tällaisen puurasian.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä on Lobendin Kapseli-niminen rasia. Näitä oli eri väreissä isoja ja pieniä, tämä on pienempi. Se maksoi 64 euroa. Se on 10 cm korkea ja halkaisija on 9 cm. Purkki on koivua. Toinen puoli on lakattu ja toinen maalattu. Kaunis ja yksinkertainen.

Sommaröhallen oli tosi kiva kauppa. Paljon paikallisia käsitöitä ihan joka lähtöön ja hintaan. Kannattaa käydä jos Raippaluodossa ajelee.

En vielä kaupassa tiennyt, että mitä tähän laittaisin sisälle. Sitten vanulaput loppui ja päätin virkata kestolappuja niiden tilalle. Samalla purkille löytyi tehtävä. Tulee meikattua niin harvoin, että tällä erää 12 puuvillaista lappusta riittää ihan hyvin kasvojen puhdistukseen. Saahan näitä virkattua lisää jos mieli tekee.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Advertisements

Lastu-korin korjausta

Kansallispukukurssin viimeisellä tapaamiskerralla irtosi Lastu-korista kahva ja huomasin toisenkin puolen olevan aikasta löysällä. Syy jäi tuntemattomaksi, mutta epäilen syksyn kosteaa keliä.

Tämä korihan on siis ostettu syksyllä 2016, jolloin se aloitti elämänsä käsityökorina. Laitoin kahvoista sähköpostia Versolle. Kysyin siis, että voisiko kahvat ihan itse iskeä nitojalla takaisin vai mikä olisi paras ratkaisu. He kertoivat hoitavansa korjauksen, ja olin lentää selälleni, kun sieltä luvattin tulla hakemaan kori täältä kotoani. Tätä palvelua tuskin tarjotaan kovin laajasti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kuitenkaan. Olen edelleen äimän käkenä, että ihan oikeasti sieltä kävi työntekijä korin hakemassa ja toi sitten taas parin päivän päästä takaisin. Olin kuulemma ensimmäinen, jolle on käynyt kahvojen kanssa näin. Tai sitten kukaan muu ei ole aiheesta ottanut yhteyttä. Ensi viikolla jatkuu taas kansallispukukurssi ja korin kantelu.

Suuret kiitokset Verso Designille erinomaiseta palvelusta!

Marimekko Tea Hamppu t-paita

Melkein vuosi on jo vierähtänyt viime vuoden välipäivistä ja silloin kävin ostoksilla Kierrätyskeskuksen lisäksi Marimekon myymälässä. Ostin puoleen hintaan t-paidan.

PB220193.JPG

Paita on 100 % puuvillaa ja se on kokoa S. Täysi hintaoli 80 mutta minä maksoin puolet eli 40. Samalla reissulla ostin siis Kierrätyskeskuksesta paitoja parilla eurolla, joten tasapaino säilyi.

Kokeilin kaupassa myös kokoa XS, mutta myyjän kanssa todettiin että ekan pesun kutistumisen jälkeen se on varmasti liian pieni ja S on sopiva. Näin on ollut. Tämä on kiva paita ja olen tykännyt käyttää. Valkoisia vaatteita on vaan sen verta vähän, että paita joutuu odottamaan pesuvuoroaan yleensä aika pitkään.

Marimekolla on valmistusta monessa maassa. Tämän paidan valmistusmaaksi on merkitty Portugali. Epäselväksi nyt jää, että onko tämä kangas painettu Helsingissä vai jossain muualla.

Vuoden ajan paita on ainakin pysynyt tosi hyvänä ja toivon, että se kestää mukana menossa jatkossakin.

Tauko x Neulomo Kide-paita

Joulukuu lähestyy uhkaavasti ja täytyy saada tilaa Kirjonnan salaisuus III:n pussukoille tilaa. Eli, on esiteltävä ostoksia, joiden kuitit ovat vielä tallella ja majailevat pussukassa, johon Kirjonnan salaisuus tulee. Päätin aloittaa tästä pitkähihaisesta paidasta. Ostin tämän Itiksestä joskus kun siellä oli vähän aikaa semmoinen kotimaisten merkkien pop up -kauppa. Aika lailla heräteostos tämä oli mutta ihan oikeasti olen käyttänyt pitkähihaiset paitani aika lailla loppuun. Nyt oli mahdollisuus ostaa täysin kotimainen paita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä se on nyt vähän likainen, ehkä jotain tahrojakin bongaatte kuvasta.

Kyseessä on siis Kide-paita, M-koko. Se maksoi 75 euroa. Se on siis ymmärtääkseni ja lappusten perusteella valmistettu kokonaan Nokian neulomossa (tai ainakin Nokialla). Katsokaa tuolta linkistä lisää oikeaa tietoa. Minun paitani on lopputarkistanut Päivi. Kiitos Päivi ja kaikki muut valmistuksessa mukana olleet, tämä paita nro 1618102 on todella huolellisesti tehty.

Tauko ei ollut minulle tuttu ennestään ja Nokian neulomokin vain uutisista ohi mennen. Paita on ollut minulla käytössä keväästä asti ja olen kyllä tykännyt. Mukava päällä ja silleen. Ehkä tämä on sen verran erilainen ja erituntuinen paita kuin mitä olen yleensä käyttänyt, että se tuntuu välillä kummalta. Kaupassa minulla oli aluksi vähän “iskän kerrasto” -fiilikset tästä kuviosta mutta ehkä olen jo tottunut, ehkä…

Haittapuolena olen havainnut, että paita alkaa haisemaan hieltä aika nopeesti. Ainakin siltä tuntuu. Sillä nyt ei ole väliä, kun olen lähinnä kotona neljän seinän sisällä, mutta sen kerran kun johonkin kiireessä lähtee niin sitten kyllä muistaa, että ai niin, tää paita varmaan haisee ihan kuolemalle.

Joulukalenteri 8: Lumihiutalenauha

Kun eilen lumihiutaleiden makuun päästiin niin jatketaan vielä samalla teemalla. Tämän hopeisen lumihiutalenauhan olen ostanut Anttilasta. Se on koristanut sisällä porraskaidetta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten kaikki joulunauhat, tästäkin irtoilee tuota hopeista että myös noita lumihiutaleita. Nauhan on valmistanut kotimainen Weiste. Weisten tehdas on Helsingin Pukinmäessä. Weiste on perustettu 1924 ja edelleen se porskuttaa ainoana pohjoismaisena joulukoristevalmistajana. Minusta on mahtavaa, että voi ostaa hienoja kotimaisia joulukoristeita, eikä aina jotain kiinalaista.

Joulukalenteri 7: Keraaminen lumihiutale

Musta joulu on varmaan jokaisen suomalaisen pahin pelko. Lunta pitää olla, muuten ei ole oikea joulu ja joulupukkikin joutuu helikopterilla matkustelemaan. Lumen puutteen varalta on hyvä olla lumihiutaleita varastossa, kuten tämä syksyllä Design Marketista ostamani keraaminen kuusenkoriste.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hiutale on vähän pullukka, ja se on molemmilta puolilta samanlainen. Hiutaleen on valmistanut Vaja Finland. Design Marketissa se maksoi 10 euroa. Ripustuslenkeissä oli myös musta vaihtoehto. Hiutaleen halkaisija on 7,2 cm ja se on noin 2 cm pullea. Oletan, että tämäkin hiutale on valmistettu Porvoossa.

Joulukalenteri 6: Usko, toivo, rakkaus -valot

Tähän mennessä ainoat käyttämäni jouluvalot ovat nämä äidiltä joululahjaksi saadut usko, toivo, rakkaus -valot. Siskoillani on myös tämmöiset.

DSCF5324.JPG

Äidillä on ollut muoviset vastaavat jo monta vuotta. Hän on aina pitänyt näistä. Usko, toivo, rakkaus tai tro, hopp och kärlek ovat peräisin Pietarsaaresta. Pietarsaaressa on ollut UTR-valot jo yli sata vuotta. Mahdollisesti pidempääkin, tosin silloin vain usko ja toivo, koska ilmeisesti sydämen muotoista valoa ei saatu aikaiseksi, oli vain risti ja ankkuri. Historiaan voitte tutustua tarkemmin tässä oivassa ruotsinkielisessä artikkelissa.

Nämä puusta ja silkkipaperista valmistetut valot on tehnyt Kimtuote Pietarsaaressa. Silkkipaperin takia näitä pitää käsitellä todella varovasti. Pietarsaari on merenkulkukaupunki ja ilmeisesti siksi nämä yleistyivät siellä. Nykyisin nämä symbolit ovat myös Pietarsaaren logossa. Eiliseltä tuttu sydän symboloi siis rakkautta, risti uskoa ja ankkuri toivoa.

Helsingissä näitä ei oikeastaan näe. Pietarsaaressa ja ympäryskunnissa sen sijaan näitä on joka talossa ja joissain useammatkin. Hämmennyin suuresti kun joskus lenkillä huomasin että naapurillakin täällä ihan parin talon päässä on nämä!

Nämä ovat ainoat jouluvalot joista pidän ja joita suostun käyttämään. Muuten jouluvalot lähinnä ärsyttää, varsinkin välkkyvät ja värikkäät, yh.

Hyvää itsenäisyyspäivää.