Lastu-korin korjausta

Kansallispukukurssin viimeisellä tapaamiskerralla irtosi Lastu-korista kahva ja huomasin toisenkin puolen olevan aikasta löysällä. Syy jäi tuntemattomaksi, mutta epäilen syksyn kosteaa keliä.

Tämä korihan on siis ostettu syksyllä 2016, jolloin se aloitti elämänsä käsityökorina. Laitoin kahvoista sähköpostia Versolle. Kysyin siis, että voisiko kahvat ihan itse iskeä nitojalla takaisin vai mikä olisi paras ratkaisu. He kertoivat hoitavansa korjauksen, ja olin lentää selälleni, kun sieltä luvattin tulla hakemaan kori täältä kotoani. Tätä palvelua tuskin tarjotaan kovin laajasti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kuitenkaan. Olen edelleen äimän käkenä, että ihan oikeasti sieltä kävi työntekijä korin hakemassa ja toi sitten taas parin päivän päästä takaisin. Olin kuulemma ensimmäinen, jolle on käynyt kahvojen kanssa näin. Tai sitten kukaan muu ei ole aiheesta ottanut yhteyttä. Ensi viikolla jatkuu taas kansallispukukurssi ja korin kantelu.

Suuret kiitokset Verso Designille erinomaiseta palvelusta!

Advertisements

Marimekko Tea Hamppu t-paita

Melkein vuosi on jo vierähtänyt viime vuoden välipäivistä ja silloin kävin ostoksilla Kierrätyskeskuksen lisäksi Marimekon myymälässä. Ostin puoleen hintaan t-paidan.

PB220193.JPG

Paita on 100 % puuvillaa ja se on kokoa S. Täysi hintaoli 80 mutta minä maksoin puolet eli 40. Samalla reissulla ostin siis Kierrätyskeskuksesta paitoja parilla eurolla, joten tasapaino säilyi.

Kokeilin kaupassa myös kokoa XS, mutta myyjän kanssa todettiin että ekan pesun kutistumisen jälkeen se on varmasti liian pieni ja S on sopiva. Näin on ollut. Tämä on kiva paita ja olen tykännyt käyttää. Valkoisia vaatteita on vaan sen verta vähän, että paita joutuu odottamaan pesuvuoroaan yleensä aika pitkään.

Marimekolla on valmistusta monessa maassa. Tämän paidan valmistusmaaksi on merkitty Portugali. Epäselväksi nyt jää, että onko tämä kangas painettu Helsingissä vai jossain muualla.

Vuoden ajan paita on ainakin pysynyt tosi hyvänä ja toivon, että se kestää mukana menossa jatkossakin.

Tauko x Neulomo Kide-paita

Joulukuu lähestyy uhkaavasti ja täytyy saada tilaa Kirjonnan salaisuus III:n pussukoille tilaa. Eli, on esiteltävä ostoksia, joiden kuitit ovat vielä tallella ja majailevat pussukassa, johon Kirjonnan salaisuus tulee. Päätin aloittaa tästä pitkähihaisesta paidasta. Ostin tämän Itiksestä joskus kun siellä oli vähän aikaa semmoinen kotimaisten merkkien pop up -kauppa. Aika lailla heräteostos tämä oli mutta ihan oikeasti olen käyttänyt pitkähihaiset paitani aika lailla loppuun. Nyt oli mahdollisuus ostaa täysin kotimainen paita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä se on nyt vähän likainen, ehkä jotain tahrojakin bongaatte kuvasta.

Kyseessä on siis Kide-paita, M-koko. Se maksoi 75 euroa. Se on siis ymmärtääkseni ja lappusten perusteella valmistettu kokonaan Nokian neulomossa (tai ainakin Nokialla). Katsokaa tuolta linkistä lisää oikeaa tietoa. Minun paitani on lopputarkistanut Päivi. Kiitos Päivi ja kaikki muut valmistuksessa mukana olleet, tämä paita nro 1618102 on todella huolellisesti tehty.

Tauko ei ollut minulle tuttu ennestään ja Nokian neulomokin vain uutisista ohi mennen. Paita on ollut minulla käytössä keväästä asti ja olen kyllä tykännyt. Mukava päällä ja silleen. Ehkä tämä on sen verran erilainen ja erituntuinen paita kuin mitä olen yleensä käyttänyt, että se tuntuu välillä kummalta. Kaupassa minulla oli aluksi vähän “iskän kerrasto” -fiilikset tästä kuviosta mutta ehkä olen jo tottunut, ehkä…

Haittapuolena olen havainnut, että paita alkaa haisemaan hieltä aika nopeesti. Ainakin siltä tuntuu. Sillä nyt ei ole väliä, kun olen lähinnä kotona neljän seinän sisällä, mutta sen kerran kun johonkin kiireessä lähtee niin sitten kyllä muistaa, että ai niin, tää paita varmaan haisee ihan kuolemalle.

Joulukalenteri 8: Lumihiutalenauha

Kun eilen lumihiutaleiden makuun päästiin niin jatketaan vielä samalla teemalla. Tämän hopeisen lumihiutalenauhan olen ostanut Anttilasta. Se on koristanut sisällä porraskaidetta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten kaikki joulunauhat, tästäkin irtoilee tuota hopeista että myös noita lumihiutaleita. Nauhan on valmistanut kotimainen Weiste. Weisten tehdas on Helsingin Pukinmäessä. Weiste on perustettu 1924 ja edelleen se porskuttaa ainoana pohjoismaisena joulukoristevalmistajana. Minusta on mahtavaa, että voi ostaa hienoja kotimaisia joulukoristeita, eikä aina jotain kiinalaista.

Joulukalenteri 7: Keraaminen lumihiutale

Musta joulu on varmaan jokaisen suomalaisen pahin pelko. Lunta pitää olla, muuten ei ole oikea joulu ja joulupukkikin joutuu helikopterilla matkustelemaan. Lumen puutteen varalta on hyvä olla lumihiutaleita varastossa, kuten tämä syksyllä Design Marketista ostamani keraaminen kuusenkoriste.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hiutale on vähän pullukka, ja se on molemmilta puolilta samanlainen. Hiutaleen on valmistanut Vaja Finland. Design Marketissa se maksoi 10 euroa. Ripustuslenkeissä oli myös musta vaihtoehto. Hiutaleen halkaisija on 7,2 cm ja se on noin 2 cm pullea. Oletan, että tämäkin hiutale on valmistettu Porvoossa.

Joulukalenteri 6: Usko, toivo, rakkaus -valot

Tähän mennessä ainoat käyttämäni jouluvalot ovat nämä äidiltä joululahjaksi saadut usko, toivo, rakkaus -valot. Siskoillani on myös tämmöiset.

DSCF5324.JPG

Äidillä on ollut muoviset vastaavat jo monta vuotta. Hän on aina pitänyt näistä. Usko, toivo, rakkaus tai tro, hopp och kärlek ovat peräisin Pietarsaaresta. Pietarsaaressa on ollut UTR-valot jo yli sata vuotta. Mahdollisesti pidempääkin, tosin silloin vain usko ja toivo, koska ilmeisesti sydämen muotoista valoa ei saatu aikaiseksi, oli vain risti ja ankkuri. Historiaan voitte tutustua tarkemmin tässä oivassa ruotsinkielisessä artikkelissa.

Nämä puusta ja silkkipaperista valmistetut valot on tehnyt Kimtuote Pietarsaaressa. Silkkipaperin takia näitä pitää käsitellä todella varovasti. Pietarsaari on merenkulkukaupunki ja ilmeisesti siksi nämä yleistyivät siellä. Nykyisin nämä symbolit ovat myös Pietarsaaren logossa. Eiliseltä tuttu sydän symboloi siis rakkautta, risti uskoa ja ankkuri toivoa.

Helsingissä näitä ei oikeastaan näe. Pietarsaaressa ja ympäryskunnissa sen sijaan näitä on joka talossa ja joissain useammatkin. Hämmennyin suuresti kun joskus lenkillä huomasin että naapurillakin täällä ihan parin talon päässä on nämä!

Nämä ovat ainoat jouluvalot joista pidän ja joita suostun käyttämään. Muuten jouluvalot lähinnä ärsyttää, varsinkin välkkyvät ja värikkäät, yh.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

Nykysuomen sanakirja 1 – 8

Olen kesän mittaan hankkinut taas ihan älyttömästi kirjoja. Kirjakaupasta, kirpparilta, ilmaishyllystä, kirjaston poistomyynnistä, fb-ryhmistä. Eräässä ammatillisessa ryhmässä eräs työpaikassa lopettava ammattilainen kertoi antavansa pois sanakirjoja. Minä halusin ehdottomasti kaikki nykäset (Nykysuomen sanakirjan lempinimi). Meillä on ollut nämä kotona kun olin pieni mutta sisko vei ne mennessään. Nyt minulla on omat.

Kielikellossa on ollut artikkeli Nykästen synnystä vuonna 1978. Sanakirjan ilmestymisestä on siis tosiaan aikaa eikä se esittele nykyistä nykysuomea vaan nykysuomea 1900-luvun alussa. Kotuksen nettisivuilla voi perehtyä siihen, miten sanakirjoja tehdään ja mitä on nykysuomi. Wikipediasta selviää, että vielä 2002 on julkaistu painos tästä samasta Nykäsestä, jota ei siis ole 60-luvun jälkeen päivitetty.

Sanakirja-asioissa muuten ärsytti suunnattomasti kun kirjaston vaihtohyllyssä oli kaksi osaa kolmesta Kielitoimiston sanakirjaa, eli siitä oikeasti nykyaikaisimmasta. Kuka ottaa vaan yhden osan sanakirjaa?! Koska se yksi osa puuttui jätin kaksi muutakin ottamatta.

Mutta takaisin Nykäsiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näissä on minusta erittäin miellyttävä ulkoasu. Perfektionistia tietenkin häiritsee, että tuo 7. osa on epähuomiossa saanut erivärisen sinisen ja ylimääräisen hopeanauhan. Muistaakseni tämä sama vika oli kotonakin olleessa sarjassa, joten kyse ei ole jostain eri painoksesta tms. Tai mistä sen tietää, se kuitenkin häiritsee minua vähän. Näiden kirjojen kannet ovat hyvin miehiset. Jos James Bondin repertuaariin kuuluisi sanakirjasarja, niin se olisi varmasti tällainen. Tai olisi ollut niissä vanhoissa Bond-elokuvissa. Nämä kirjat myös haisevat ihan jollekin miesten hajuvedelle. Paperi on ohutta ja kiiltävää, fontti näyttää kirjotuskonefontilta. Kuten kuvasta voitte tutkia, osat 1 – 3 on ns. tavallista sanakirjaa. 4 on vierasperäisten sanojen sanakirja, 5 jonkinlainen jämäkeräys kaikkea muuta outoa. 6 ja 8 ovat etymologisia sanakirjoja ja 7 synonyymisanakirja. Toimitusväkeä on tietenkin suuri joukko ja joka kirjassa vähän eri. Jos nyt jaksaisin olla perusteellinen niin kävisin ne läpi mutta en nyt jaksa. Suomen kielen proffia, maistereita, jne. Mainittakoon kuitenkin päätoimittaja Matti Sadeniemi.

Jotta pääsette paremmin sanakirjan tunnelmaan mukaan, tässä pari näytettä:

karisma s. usk. armolahja (1), henkilahja
kränätä v. ark. haastaa riitaa, rähistä. Mitä te turhaa k:ätte mitättömästä asiasta, sanoi vaari TOPPILA

Tässä on siis esimerkeissä käytetty todella paljon kirjallisuusviittauksia, ne on tosi kivoja. Niiden kautta tulee minusta esiin sanakirjan tekijöiden persoonallisuus. Esim. sanan kuppi-kohdalla on lainattu Aleksis Kiveä: “Kuv. Panna lusikkansa jhk k:piin [tav:mmin soppaan] ‘sekaantua, puuttua jhk (sotkuiseen, ikävään) asiaan’. – – se keitto on k:issanne kerran vielä, te kirotut! KIVI.” Mutta kuten tuosta karismasta näkyy, on aika vähän mennyt jo ohi näistä sanoista.

Varsinaisesti en nyt työssä hirveästi ole näitä tarvinnut eikä huvikseenkaan ole tullut selailtua. Mutta ehkä vielä. Ja jos nyt kovasti jäi vaivaamaan että mistähän minä nämä oikein sain, niin tässä vinkki, on sittemmin muutettu yksityisiksi yrityksiksi tämäkin:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA