Samarakas-peli

Ensimmäisen kerran kun törmäsin Väestöliiton Samarakas-peliin jossain netissä, halusin sen heti. Minusta se oli niin mainio. Hinta vaan oli vähän suolainen, jotain päälle 20 euroa. Tällä hetkellä peli on Väestöliiton kaupasta loppu, mutta hinta on varmaan tuon 27 euroa, sama kuin englanninkielisellä versiolla. Mieleni taka-alalla tämä korttipaketti kummitteli kunnes fb-kirppisryhmässä joku tarjosi omansa kahvipakettia vastaan. Viuh vaan laitoin viestin ja kahvikyselyyn osallistumisesta palkaksi saatu kahvipaketti kainalossa lähdin hakemaan Samarakasta.

P7050041.JPG

Pelin idea, no ei siis tämä varsinaisesti ole peli. Tässä on korteilla kysymyksiä, joihin pitää vastata kumppanin näkökulmasta, ei omasta. Sitten kumppani kertoo, että osuiko vastaus oikein vai menikö ihan metsään. Tarkoitus on vain saada keskustelua aikaan. Kaikki voittaa tässä pelissä!

Kysymyksiä on parisuhteen kehrän eri aihealueilta. Tässä randomilla yhdestä pakasta vedetyt kortit, ehkä tuli kaiken värisiä kortteja mukaan, ainakin melkein.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ohjeissa on ehdotettu paria eri pelitapaa, mutta jos haluaa ne voi jättää huomiotta. Jos on tyhmiä tai omaan elämäntilanteeseen sopimattomia kysymyksiä, ne voi heittää pois.

Kortit eivät ole mitenkään sukupuolisidonnaisia, kaikissa korteissa puhutaan kumppanista tai rakkaasta, ei miehestä, vaimosta, tyttö- tai poikaystävästä. Korteista ei minusta voi myöskään suoraan olettaa, että ne ovat vain kahden hengen suhteille, miksei polyamoridsakin nämä toimisi. Kumppanisi ja rakkaasi ovat siitä hauskoja taivutusmuotoja, ettei voi tietää onko kyseessä yksi vai monta.

Korteissa on mukana myös lapsien kasvatukseen yms. liittyviä kysymyksiä, jotka voi toki skipata jos lapsia ei ole, tai niistä voi puhua jossitteluna, jos lapsia ei olekaan. Tämä lapsiaihe on ehkä ainoa, joka minua kaikessa Väestöliiton parisuhdeinfossa yms. ärsyttää. Sen perusoletuksena on, että kaikki haluaa ja hankkii lapsia.

Kortit ovat ihan hyvälaatuisia ja ne on pakattu neljään muoviseen hyvään rasiaan, jotka on pakattu pahvilaatikkoon. Kortteja on yhteensä 220. Pelin on julkaissut VL-Markkinointi Oy, visuaalisesta ilmeestä vastaa Mainostoimisto Huvila, ja sen on valmistanut Nelostuote Oy Porista eli Tactic.

Peli toki edellyttää, että on semmoinen kumppani, joka suostuu näitä kortteja pyörittelemään.

Pelejä aikaa tappaville

Jos olette sattuneet uutisia lukemaan, niin maassamme on avattu pikavauhdilla uusia vastaanottokeskuksia. Suurinta osaa ihmisistä tämä ei varmaan liikuta pätkän vertaa. Osa on asiasta pahoillaan, osa haluaa auttaa turvapaikanhakijoita.

Fb:ssa törmäsin tapahtumaan, jossa turvapaikanhakijoille kerättiin vaatteita. Keskustelussa vastaperustetun vastaanottokeskuksen työntekijä toivoi pelejä, joissa ei tarvita minkään tietyn kielen osaamista. Esimerkiksi shakki, domino, tavalliset pelikortit jne. Laitoin hänelle vielä sähköpostia ja vastauksen jälkeen pakkasin pelit kasseihin ja kävin heittämässä paikan päälle. Ovatpahan ainakin käytössä eivätkä vaan makaa kaapin perukoilla. Tässä siis kavalkadi itselle tarpeettomaksi käyneistä peleistä.

Palat

Ensiksi yhdeksän palapeliä. En ole muuten näistäkään ostanut yhtäkään 😀 Nimittäin, muuttaessamme tänne asuntoon, anoppini – eli entinen asukas –  jätti kaikenlaista tänne meille, mm. näitä palapelejä. Olen ehkä tuon vasemmassa alakulmassa olevan koonnut kerran, muita en muista nähneenikään. Tykkään kyllä palapeleistä mutta kun nyt tuntuu olevan kaikenlaista muutakin tekemistä niin ovat sitten jääneet vähemmälle huomiolle. Palapelejä kokoan yleensä jouluisin siskoni kanssa. Paloja pitää palapelissä olla mielestäni vähintään 1000. 500:kin käy jos on tosi vaikea kuva.

Koska kuvassa näkyy parikin Ravensburgerin palapeliä, kerrotaanpa vähän siitä. Onko se vanha saksalainen yritys? No tietenkin se on! Se on perustettu 1883 ja se on Euroopan suurin palapelien valmistaja. Koska yhtiön oma nettisivu on sekava, saatte linkin Wikipedian artikkeliin. Kuvan palapeleistä kiinnittäisin huomionne vielä oikeaan yläkulmaan, jossa on saamelaislapsia esittävä piirros. Kyseinen palapeli on valmistettu Suomessa. Valmistaja on Varjopeli Oy ja ainakin palapelin kannen perusteella se on sijainnut Upeliktsjoella. Tosin nykyään sen kotipaikka on kaupparekisterin mukaan Espoossa.

Sitten vein kaksi pakkaa pelikortteja. Olisihan niitä enemmänkin mutta niistä en syystä tai toisesta voinut luopua. Esim. yksi on askartelukäytössä ja siitä puuttuu jo kortteja.

Nämä kaksi pakkaa olivat kuitenkin aivan joutavina. Finnairin korteilla on jo ikää. 10-vuotiaana olin äitini kanssa Rodoksella, kuten jo tuulikellotekstissä kerroin. Silloin oli myös lentokoneissa tarjolla viihdykettä lapsille: värityskirjaa, tarrakirjaa, sarjakuvia ja pelikortteja. Pelikorteissa on tietoja maailman valtioista. Kaksi korttia per valtio. Toisessa kortissa on lippu ja toisessa valtion ääriviivat ja sitten jotain perustietoa, kuten pääkaupunki, väkiluku, pinta-ala jne. Kun valtiot järjestää aakkosjärjestykseen, menevät myös pelikortit järjestykseen maittain ja kakkosesta ässään.

Cape Wrath -kortit äiti toi tuliaisena Skotlannin-matkaltaan. Cape Wrath on Britannian armeijan harjoitusmaali, luonnonsuojelualue ja vaikka mitä.  Korteissa on kuvituksena Cape Wrathin maisemia ja eläimiä. Kortit on painettu osana Defending the past -nimistä projektia, jonka takana on sanahirviö Royal Commission on the Ancient and Historical Monuments of Scotland. Projekti oli käynnissä vuonna 2010 ja hei, heilläkin on ollut oma blogi!

domsha

Lopuksi vielä shakkilauta, nappulat ja domino. Shakki ei ole oikein koskaan ollut minun pelini. En vain osaa ajatella niin strategisesti kuin olisi tarvis. Tuo shakkilauta ja nappulat ovat siis myös tänne meille jätetty niin kuin palapelitkin. Lisäsin shakkinappuloiden kanssa samaan pussiin muovinappulat, jotka tulivat backgammonini kanssa. Nyt laudalla voi pelata myös tammea. Backgammonilleni ostin kauniimmat puiset nappulat jo ajat sitten, nuo muoviset hirvitykset eivät mitenkään sopineet sen kauniin kauniin laudan kanssa.

Dominopelin olen ostanut varmaan joskus kirpparilta. Montako kertaa olen sitä pelannut? En kertaakaan. Sen sijaan olen joskus rakennellut jonoja ja työntänyt niitä kumoon. Ikävä kyllä nuo dominopalikat ovat niin vintturat etteivät ne yleensä kaatuneet oikeaan suuntaan tai pysyneet tarpeeksi kauaa pystyssä.

Sinne menivät pelit ja vehkeet. Samalla meni myös kaksi kangaskassia. Hengenpelastaja ja jostain meille kulkeutunut Naisten kymppi -kassi. En koskaan juokse, mutta mieheni ekstrasisko on muistaakseni Naisten kymppiin osallistunut. Jotain tavaraa lienee siis meille siinä kuljetettu, nyt kuljetettiin pois.

Afrikan tähti

Meillä ei lapsena kotona ollut Afrikan tähteä mutta naapurissa oli. 10 vuotta vanhempi naapurin tyttö saikin pelata sitä kanssani sitten muutamaan otteeseen. En osaa sanoa mikä kyseisessä pelissa tuolloin kiehtoi. Pidin jo tuolloin kaikista lautapeleistä muutenkin, peliseuraa ei vain tahtonut olla, koska sisaruksiani lautapelit pikkusiskon kanssa ei oikein kiinnostaneet. Seuran puute ei sinänsä ollut ongelma, koska yksinkertaisia pelejä pystyy ihan hyvin pelaamaan myös itsekseen; oikea käsi vastaan vasen käsi.

Alkuvuodesta kävin tutkimassa mitä Itäkeskuksen Kierrätyskeskuksessa olisi tarjolla. Sieltä tulikin sitten ostettua mm. tämä Afrikan tähti -peli. Ajattelin että jos siitä puuttuu osia, niin sitten siitä voi askarrella. Ja jos kaikki osat on tallella niin voisi hankkia sen lisäosan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPeli maksoi Kierrätyskeskuksessa kaksi euroa. Uusi perusversio maksaa Lautapelit.fi -nettikaupassa 16,95, ja hinta on muissakin kaupoissa varmaan aika samaa luokkaa. Minun pelissäni ei ole mihinkään merkitty valmistusvuotta.

Laatikko on ihan hyvässä kunnossa, kulmat eivät ole revenneet ja teippiä on käytetty vain laatikon sulkemiseen jossain vaiheessa. Lauta on ehjä ja kaikin puolin hyvässä kunnossa. Laskin kaikki pahvikiekot ja rahat yms. ja peli on pelikunnossa. Rahoja on laatikossa tuplamäärä ja värisävyistä päätellen ne ovat selkeästi eri painoksista. Ylimääräisiä rahoja käytän ehkä askarteluihin joskus. Itse Afrikan tähti sitten, no, se on tästä pelistä jonnekin kadonnut, mutta kätevästi on edellinen omistaja piirtänyt itse uuden.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAAfrikan tähdessä pidän ehkä eniten juuri kuvituksesta. Jalokivet ovat todella kauniita, rahat ihanan vieraan näköisiä ja pelilauta on runsas ja värikäs, pelottavakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pelilaudan teknisenä ratkaisuna on jännittävänä piirteenä tämä reikä keskellä. Ohut pahvi on materiaalina halpa mutta se myös hajoaa helposti. Pelilaudan hajoaminen keskeltä on estetty hajottamalla se jo valmiiksi.

Pelimekaniikkahan tässä ei ole kummoinen, sillä voittaminen on pitkälti tuuripeliä. Sellaiset pelit ovat kuitenkin ihan yhtä tarpeellisia ja viihdyttäviä kuin monimutkaiset strategiapelitkin.

Kari Mannerlan yli 60-vuotias peli on osa suomalaista yhtenäiskulttuuria. Kuka Suomessa ei olisi pelannut Afrikan tähteä, tai edes tietäisi mikä se on? Vaikka peli on julkaistu useammalle kielelle, ei se ole niittänyt samanlaista menestystä muualla. Yksinkertainen tuurimekaniikka ei myöskään viehätä hardcore-pelaajia. Board games geekin tulosten perusteella Afrikan tähti on huonoin 50-luvulla julkaistu peli. 

Mielestäni Afrikan tähden arvo onkin jossain ihan muussa kuin haastavuudessa. Se on perhepeli ja kaunis sellainen. Kuka tahansa voi voittaa riippumatta tiedosta tai taidoista. Totta kai Afrikan tähti on aikansa lapsi ja mielikuva Afrikasta on kolonialistinen ja kuvitus naiivia. Mutta tämän pelin ei ole tarkoitus ollakaan opetuspeli, vaan viihdettä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Seuranpuutekaan ei enää ole ongelma, sillä viime vuonna pelistä on julkaistu mobiiliversio, jota voi pelata yksin! On aika mukavaa minusta että Martinex on kehittänyt Afrikan tähteä eteenpäin. Toki se on myös klassikkotuote, jolle riittää tilausta. En ole vielä lisäosaa kokeillut missään, mutta olisikohan sekin vähän euron kuvat silmissä tehty: neljä miljoonaa myytyä peruspeliä lienee neljä miljoonaa potentiaalista lisäosan ostajaa. Martinex siis omistaa nykyään Pelikon, joka Afrikan tähteä on alusta asti valmistanut. Afrikan tähdet tehdään ilmeisesti kaikki Raisiossa.

Pelissä järjestetään kahden vuoden välein myös maailmanmestaruuskisat. Siispä treenaamaan! Samalla voi kuunnella Edu Kettusen tekemää hienoa biisiä. Enää puuttuu vain se peliseura. Oikea ja vasen käsi, mitäs tuumaatte, otetaanko matsi?