Kaikki lankani

Ei ole hetkeen tullut päivitettyä, mutta se ei tarkoita, etten olisi hankkinut tavaroita. On vain ollut muita kiireitä, ts. olen lähinnä tehnyt töitä, nukkunut ja tehnyt käsitöitä. Jossain välissä eksyin taas Lankamaailmaan ja siellä oli alennuksessa mustaa merinoa. No siitähän voi tehdä vaikka mitä kivaa, joten ostin 200 grammaa, eli neljä kerää, että on sitten tarpeeksi siihen johonkin. Nämä olivat yhteensä 12 euroa eli 3 euroa kerä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämäkin on Hjertegarnin lankaa kuten näkyy. Kuvauksen jälkeen nämä oli tarkoitus laittaa lankavarastoon. Siellä oli vähän epäjärjestystä, kun olen lähinnä paiskannut tarkoituksellisesti ja hellästi asetellut uusia lankoja kaappiin odottamaan järjestämistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Säilytän lankoja kahdessa mustassa Ikean Skubb-kenkälaatikossa. Kahdessa muussa on joulukoristeita. Sinisessä pussissa taas on jämälankoja. Kyseessä on käsityöpussi, jonka tein äidin kanssa joskus… joskus. Kangas on ostettu Kortesjärveltä kangaskaupasta, jonka nimeä en enää muista. Se saattoi lopettaa pari vuotta sitten.

Anyways, koska kerät ja vyyhdet olivat surullisen sekaisin odottamassa pääsyä ihaniin kenkälaatikoihin, panin toimeksi. Ensin tosin sielunhoidollista järjestämistä, asettelua, tutkimista – ja kuvaamista teitä varten. Havaitsin, että piti ottaa käyttöön kolmas kenkälaatikko. Tämä oli tosin varastosta löydetty tyhjä pahvinen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä ovat siis kaikki lankani. Tai no ryijyn langat on alakerrassa mutta niitä ei nyt vielä lasketa. Tiedänkö mitä näistä langoista tulee? En. Osalle on suunnitelmia. Osa odottaa vielä sopivaa projektia. Aika tavaran kaupitsee. Nyt ehkä maltan itseni myös lankaostoksilla, kun olen koonnut nämä kaikki yhteen kuvaan. Lankoihini ja tuotoksiini voi tutusta myös Ravelryssa. Se on hirveän kätevä kyllä, esim. varaston pitämiseksi. Sain sen avulla laskettua, että minulla on lankaa ainakin 2339 g, ja tiedän että luku ei sisällä mm tuota vaaleaa kalalankarullaa tai osaa jämälangoista. (Eikä kirjontalankoja, mutta niitä nyt ei todellakaan lasketa näihin lankoihin kuuluvaksi, ne on ihan eri lankoja, kuten ompelulangatkin.) 2,5 kg on varmaan ihan hyvä arvio langan määrästä. Ymmärtääkseni se ei kuitenkaan ole vielä edes paljon?

Yritän viikonloppuna jaksaa taas aktivoitua, ehkä ajastan jotain ensi viikkoa varten. Katsotaan miten käy.

Advertisements

Värityskirja ja valokuvalaatikko

Eilen ostin Suomalaisesta kirjakaupasta värityskirjan ja valokuvalaatikon. Molemmat olivat oikeastaan heräteostoksia. Valokuvalaatikon ostin rasiaksi postikorteilleni ja värityskirja – no ei mitään ajatusta mutta se oli vaan niin hieno.

Aikuisille on ihan parina viime vuonna ilmestynyt hurja määrä värityskirjoja. Trendi on kuumimmillaan Euroopassa ja myynti lähti ilmeisesti nousuun, kun psykologit totesivat, että värittäminen lievittää stressiä. Ostamani kirja on Johanna Bashfordin toinen värityskirja Enchanted Forest. Basfordin ensimmäistä kirjaa Secret Garden on myyty maailmalla jo yli miljoona kappaletta. En ollut ennen tätä kirjakauppareissua nähnyt Basfordin kirjoja tai muita töitä. Basford on kolmekymppinen graafikko, joka asuu Skotlannissa. Hän on valmistunut Dundeen yliopiston Duncan of Jordanstone College of Art and Design -koulusta vuonna 2005. Nettisivuilta näkee että asiakkaina on ollut varsin nimekästä porukkaa: H&M, Absolut Vodka, Starbucks, DKNY ja monia muita.

Enchanted Forestin on julkaissut Laurence King Publishing Ltd. Kyseinen yritys on perustettu 1991 ja se julkaisee ilmeisesti erilaisia taiteeseen ja graafiseen suunnitteluun keskittyviä kirjoja. Kirja on painettu Kiinassa. Yhtiön nettisivulla on 23.3. julkaistu tiedote liittyen tähän Enchanted Forestiin: kirjan painos on myyty loppuun ja uutta painosta odotellaan.

Kirja maksoi Suomalaisessa kirjakaupassa 15,95 euroa. Kirjan kanteen on painettu myös hinta puntina, 9,95, joka tämän päivän kurssin mukaan on 13,59 euroa. Hmm, kallista maahantuontia. Kirjan etulehdellä on kovat varoittelut kopioinnista yms. Kuitenkin Johanna Basfordin kotisivulle voi ladata kuvia omista värityksistään ja sillä oikeutan kuvan omasta vielä vähän keskeneräisestä värityksestä.
nimiöKatsoin tuota Basfordin kotisivulla olevaa galleriaa väritetyistä värityskirjoista ja onhan siellä taas pikkusen taidokkaampia tapauksia esillä. Huomasin jo eilen illalla, että minulla on liian vähän värejä näiden värittämiseen, yksityiskohtia on niin paljon. Olen siis värittänyt tosiaan vasta tätä nimisivua, mutta värittäminen on todella rentouttavaa ja mukavaa. Tykkään ja suosittelen jo yhden päivän perusteella. Väritettävää tässä kirjassa on yli 70 sivua ja joka sivulla kuvitus on yhtä runsasta kuin tässä nimiösivulla. Kuvat ovat kauniita myös ilman värejä.

Valokuvalaatikko sitten. Aloitetaan kuvalla.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Graafinen ilme, eri sivuilla erilaista graffaa. Toisella puolella on myös pieni metallinen kehys, johon voi laittaa pienen lapun. Näitä lappuja oli laatikossa sisällä kaksi ja lisäksi oli yhdeksän kappaletta pahveja, joilla voi erotella kuvia toisistaan.  Mutta minä siis ostin tämän postikorteilleni. En ole vielä varma tuleeko tähän vastaanottettuja vai käyttämättömiä kortteja. Graafinen ilme vetosi ostosteluhaluuni ja laatikko tuli kotiin. Hinta oli 6,95.

Laatikon on valmistanut Goldbuch. Tämä selviää pienestä lapusta, joka oli laatikon reunan alla kiinni ja näkyi kääremuovin läpi. Siinä on nettiosoite, laatikon mitat, montako 10 x 15 cm valokuvaa laatikkoon mahtuu (700), viivakodi ja kaikki. Lappusessa on myös Vihreä piste, eli Goldbuch kierrättää pakkausmateriaaleja. Saksalaista täsmällisyyttä. Jännittävää ristiriitaisuutta ilmenee kun avaamme Goldbuchin nettisivut: Photo albums and stationary “made in Germany”. Lainausmerkit siis yhtiön omat. Ne ovat ilmeisesti semmoiset ironiset lainausmerkit, koska tuotetietoja tarjoava paperilappu ilmoittaa: Made in China. Hmm. Näissä tapauksissa suunnittelutyö on siis tehty Saksassa ja tuote itse on valmistettu Kiinassa. Valokuva-albumeihin yhtiö kertoo käyttävänsä vain ensiluokkaisia materiaaleja, kuten 100 % pellavaa, merinovillaa ja vasikannahkaa. On myös maininta sademetsäprojektista Nepalissa.

Vaikuttaa siis ihan tavalliselta eurooppalaiselta firmalta, jolla on pitkä ja maineikas historia, mutta tuotantokustannukset kotimaassa ovat liian kalliita, eikä valokuva-albumeitakaan taideta myydä ihan samaa tahtia kuin vanhoina hyvinä aikoina.

Nettisivuilta kuitenkin selviää, että ostamani laatikko on osa uutta off-line-nimistä sarjaa, johon kuuluu kaikkea muuta samannäköistä pahvijuttua toimistoon, kotitoimistoon ja kotiin. Jeps. Nettisivuilla on myös kuvien kanssa esitelty koko firman porukka pj:stä varaston puurtajiin. Tykkään, vaikka varaston ihmisten nimiä ei olekaan sitten enää mainittu. Varsin perusteellista tietoa selvisi näinkin pintapuolisella tutkiskelulla. Tuli semmoinen olo että Goldbuch on fiksu toimija. Tulevaisuus näyttää miten postikortit laatikkoon kotiutuvat.