Kesäyöpaidat

Tämän vuoden puolella olen hankkinut kaksi kesäyöpaitaa. Tai ehkä toinen tuli ostettua jo viime vuoden puolella, en muista enää. Aloitetaan siitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämä ohut musta yöpaita on Changesta. Se on silkkineulosta, koko M. Tämä yöpaita maksoi hintalapun mukaan 49,95 enkä nyt muista että oliko siinä mitään alea. Ehkä ei. Valmistusmaakaan ei selviä mistään lappusista. Tämä on kyllä mukava. Harmittaa kun se on nukkaantunut.

Toinen kesäyöpaita on kesäkuun alesta ja käytin siihen myös lahjakortteja. Tämä yöpaita on Stockmannilta. Sen täysi hinta oli 169 euroa, alennuksessa 118 ja siitä vielä miinustettu 60 euroa lahjakortteina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän yöpaidan merkki on Hanro of Switzerland. Koko on S. Hanro oli minulle ihan neverheard. Valitsin tämän alerekistä ihan sillä perusteella, että mikä ois nätti, lahjakorttien jälkeen vielä järkevissä summissa ja mukava nukkua. Tämä yöpaita on merseroitua puuvillaa, pitsit on sitten polyesteria ja elastaania. Tuolla Hanron sivulla on kiva video jossa kerrotaan vain, että vaatteet ommellaan Portugalissa, mutta tämä on kyllä tehty niskalapun mukaan Unkarissa. Ehkä video on tehty ennen kuin Unkariin on siirretty valmistusta tai sitten haluttiin vain korostaa Portugalia.

Pitsi on hajonnut jo kolmesta kohtaa, vaikka olen pessyt tätä vain käsin. Ehkä se ei vaan kestä minun öisiä kääntyilyjä. Hintaan ja laatuhypetykseen nähden olen kyllä pettynyt, että puolen vuoden ja parin – kolmen käsinpesun jälkeen vaate on jo rikki. Mutta eipä se minun nukkumistani haittaa, paitsi jos pitsi hajoaa tuolta olkapäältäkin.

Pesu oikeastaan on näiden yöpaitojen ongelma. Käsin peseminen on niin rasittavaa etten jaksaisi, ja sitten yöpaidat ovat likaisina odottamassa jaksamista kuukausitolkulla. Varsinkin nyt kun on jo syksy eikä näissä oikein tarkene.

Advertisements

Marimekko Tea Hamppu t-paita

Melkein vuosi on jo vierähtänyt viime vuoden välipäivistä ja silloin kävin ostoksilla Kierrätyskeskuksen lisäksi Marimekon myymälässä. Ostin puoleen hintaan t-paidan.

PB220193.JPG

Paita on 100 % puuvillaa ja se on kokoa S. Täysi hintaoli 80 mutta minä maksoin puolet eli 40. Samalla reissulla ostin siis Kierrätyskeskuksesta paitoja parilla eurolla, joten tasapaino säilyi.

Kokeilin kaupassa myös kokoa XS, mutta myyjän kanssa todettiin että ekan pesun kutistumisen jälkeen se on varmasti liian pieni ja S on sopiva. Näin on ollut. Tämä on kiva paita ja olen tykännyt käyttää. Valkoisia vaatteita on vaan sen verta vähän, että paita joutuu odottamaan pesuvuoroaan yleensä aika pitkään.

Marimekolla on valmistusta monessa maassa. Tämän paidan valmistusmaaksi on merkitty Portugali. Epäselväksi nyt jää, että onko tämä kangas painettu Helsingissä vai jossain muualla.

Vuoden ajan paita on ainakin pysynyt tosi hyvänä ja toivon, että se kestää mukana menossa jatkossakin.

Tauko x Neulomo Kide-paita

Joulukuu lähestyy uhkaavasti ja täytyy saada tilaa Kirjonnan salaisuus III:n pussukoille tilaa. Eli, on esiteltävä ostoksia, joiden kuitit ovat vielä tallella ja majailevat pussukassa, johon Kirjonnan salaisuus tulee. Päätin aloittaa tästä pitkähihaisesta paidasta. Ostin tämän Itiksestä joskus kun siellä oli vähän aikaa semmoinen kotimaisten merkkien pop up -kauppa. Aika lailla heräteostos tämä oli mutta ihan oikeasti olen käyttänyt pitkähihaiset paitani aika lailla loppuun. Nyt oli mahdollisuus ostaa täysin kotimainen paita!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä se on nyt vähän likainen, ehkä jotain tahrojakin bongaatte kuvasta.

Kyseessä on siis Kide-paita, M-koko. Se maksoi 75 euroa. Se on siis ymmärtääkseni ja lappusten perusteella valmistettu kokonaan Nokian neulomossa (tai ainakin Nokialla). Katsokaa tuolta linkistä lisää oikeaa tietoa. Minun paitani on lopputarkistanut Päivi. Kiitos Päivi ja kaikki muut valmistuksessa mukana olleet, tämä paita nro 1618102 on todella huolellisesti tehty.

Tauko ei ollut minulle tuttu ennestään ja Nokian neulomokin vain uutisista ohi mennen. Paita on ollut minulla käytössä keväästä asti ja olen kyllä tykännyt. Mukava päällä ja silleen. Ehkä tämä on sen verran erilainen ja erituntuinen paita kuin mitä olen yleensä käyttänyt, että se tuntuu välillä kummalta. Kaupassa minulla oli aluksi vähän “iskän kerrasto” -fiilikset tästä kuviosta mutta ehkä olen jo tottunut, ehkä…

Haittapuolena olen havainnut, että paita alkaa haisemaan hieltä aika nopeesti. Ainakin siltä tuntuu. Sillä nyt ei ole väliä, kun olen lähinnä kotona neljän seinän sisällä, mutta sen kerran kun johonkin kiireessä lähtee niin sitten kyllä muistaa, että ai niin, tää paita varmaan haisee ihan kuolemalle.

Helppoa muisteltavaa

Helmikuussa julkaistiin Hippo Taatilan YUP-historiikki Helppoa muisteltavaa. Tilasin sen Levykauppa Äxästä ennakkoon ja luin aika nopsaan mutta unohtui nämä päivittämiset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tilasin samassa paketissa t-paidan ja koska olin nopea ennakkotilaaja, niin sain vielä lyriikkaa paperilla, jes!

Jos ensiksi kertoisin vaikka siitä lukukokemuksesta. Kirja oli mukava paketti, selkeästi yhtyeen fanin toisille faneille kirjottama. Eniten lukemista häiritsivät lyöntivirheet, joita oli sen verran usein mutta kuitenkin niin harvoin että ärsyttävästi jää kyttäämään milloin se seuraava tulee. Paperi tuntui vähän ohuelta mutta ei kuitenkaan repeillyt. Tykkäsin kyllä kirjasta, kiitokset suuresta työstä kirjoittajalle.

Kirjan on kustantanut Like ja se on painettu Otavan kirjapainossa Suomessa, positiivista.

T-paidasta on tullut hyvin rakas. Aikaisemman YUP-paidan käytin aika lailla loppuun ja onkin mukavaa, että nyt on taas ihan uusi paita. Tässä on Ville  Pirisen hieno kuva. Itse paita on ommeltu näköjään jossain Bangladeshin perukoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Se on nyt tässä kuvassa vähän ryttyinen ja kissankarvainen. En koskaan muista ottaa tästä kuvaa, kun se tulee pesusta + haluan laittaa sen heti päälle kun se on niin hieno.

Lopuksi sitten tosiaan lyriikkaa, eli vedos laulutekstioriginaalista.

P6200592.JPG

Tässä on siis toinenkin sivu tuolla, ne on nidottu kiinni toisiinsa. En ole niitä nyt irrottanut tai mitään, en ihan vielä tiedä, että laittaisinko tämän johonkin kehyksiin vain miten, joten se on nyt vain kirjan välissä säilössä.

Koko paketti maksoi 47.95 euroa + postikulut. Ei kaduta ja kannatti olla nopea.

Tavaraa pois

Pääsiäispaaston aikana olen siivoillut mm. keittiön kaappeja pölystä, vienyt keräysautoon elektroniikkaromua ja katsonut vaatekaapista pois vaatteita, joita en enää käytä. Osan vein Reccin keräykseen, sinne päätyi vaatteita, jotka olivat lähinnä lumpputasoa. Se onkin ainoa lähelläni oleva taho, jonne voi viedä myös vaatteita, joita ei välttämättä enää kukaan pukisi päälleen. Reccin pussissa oli esim. pieniä ja kuluneita alushousuja.

Iso kasa lähti myös myyntiin. Päätin kokeilla vähänkäytetty.fi -palvelua ja siellä niitä nyt on. Osa tavaroista on täällä blogissakin vilahtanut. Ostakaa pois vaan. Tässä vielä toinen linkki jota voitte klitaka, niin pääsee rekisteröitymään.

Jos niitä ei kukaan osta, niin annan sitten välittää vaatteet hyväntekeväisyyteen, eli esim. SPR:lle. Katsotaan nyt tuleeko tästä hommasta vaan persnettoa vai saisko vaikka edes lähetyskulut kuitattua.

Sain myös myytyä pois yhden kansallispukukorun, jonka ostin oikeastaan vain sitä varten, että välitän sen eteenpäin tarvitsevalle. En ottanut siitä voittoa lainkaan, ostin ja myin hintaan 80 euroa.

Sininen paita Amis

Välipäivinä olin Kierrätyskeskuksessa ja Itiksessä paitaostoksilla. Kierrätyskeskuksen alennusosastosta löytyi tämä sininen paita hintaan 2,5 euroa.

Minua huvittaa tämä ostos siinä mielessä, että se on niin monin tavoin semmoinen mitä en yleensä ikinä ostaisi. Tai ainakin muutama vuosi sitten en olisi ottanut tätä vaikka ilmaiseksi olisi annettu.

Se on ensinnäkin 100 % polyesteria, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin ällöttävää polyesteria kuin voisi olla. Lisäksi tässä on olkatoppaukset, ja niistäkään en ole oikein ikinä tykännyt. Ehkä vartalon persus- ja vyötäröseudulle kerääntyvät läskit alkavat olla jo semmoisissa mitoissa, että hartioiden korostaminen ei enää vaikutakaan ihan huonolta ajatukselta.

Parasta tässä paidassa on kokolappu. Siinä lukee toisella puolella C38 ja toisella puolella on merkitty minkäkokoiselle vartalolle, että rinnanympärys 90, vyötärö 70 ja lantio 98. Miksi ei voi hitto soikoon kaikissa vaatteissa olla tämmöstä!?

Amis on vähän salaperäinen merkki. Suomalainen se on, mutta ei ole nettisivua eikä oikein muutakaan tietoa. Tässä Muotitalo Pukin postauksesta selviää, että se on perustettu 1991 ja on siis Promise-yhtiön merkki vähän reilummilla mitoituksilla. Kauppalehden yritystietosivulta taas selviää, että nykyisin puulaakin nimi on Iwanna, se on Lahdessa ja siellä on töissä kolme henkeä. Vielä haluaisin tietää, että onko nimi tarkoitus sanoa [amis], niin kuin ammattikoulu, vai [amii] niinkuin ranskan ystävät…

Oli miten oli, tykkään tästä paidasta tosi paljon. Se on juhlavan ja siistin näköinen, mutta ei rypisty. Se on myös toisaalta sopivan nuhjuinen, ettei ole ylipukeutunut olo. Hipsterivaatetta parhaimmillaan.

Vihreät pitsisukat

Jihei, jotain tulee välillä valmiiksikin. Kirjastossa selasin Novitan lehteä, ja siinä oli kivat sukat. Kopsasin ohjeen ja Bombomista tuli viimein sukat itselleni.

P3040438.JPG

Lanka oli kiva kutoa, väri on kaunis ja mallikin mukava. Kärjet ja kantapäät tein mustalla kun ei ollut ihan varmaa että riittääkö pelkkä Bombom, ei se varmaan ois riittänyt, sormenpään kokoinen pallura sitä jäi. Musta lanka on varmaan Hjertegranin nelosta, sekin oli joku jämäpallura. Raverly paljastaa että aloitin nämä sukat 14.1. ja ne tulivat valmiiksi tänään 4.3. Hyvissä ajoin ensi viikon mökkireissulle.