Helppoa muisteltavaa

Helmikuussa julkaistiin Hippo Taatilan YUP-historiikki Helppoa muisteltavaa. Tilasin sen Levykauppa Äxästä ennakkoon ja luin aika nopsaan mutta unohtui nämä päivittämiset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tilasin samassa paketissa t-paidan ja koska olin nopea ennakkotilaaja, niin sain vielä lyriikkaa paperilla, jes!

Jos ensiksi kertoisin vaikka siitä lukukokemuksesta. Kirja oli mukava paketti, selkeästi yhtyeen fanin toisille faneille kirjottama. Eniten lukemista häiritsivät lyöntivirheet, joita oli sen verran usein mutta kuitenkin niin harvoin että ärsyttävästi jää kyttäämään milloin se seuraava tulee. Paperi tuntui vähän ohuelta mutta ei kuitenkaan repeillyt. Tykkäsin kyllä kirjasta, kiitokset suuresta työstä kirjoittajalle.

Kirjan on kustantanut Like ja se on painettu Otavan kirjapainossa Suomessa, positiivista.

T-paidasta on tullut hyvin rakas. Aikaisemman YUP-paidan käytin aika lailla loppuun ja onkin mukavaa, että nyt on taas ihan uusi paita. Tässä on Ville  Pirisen hieno kuva. Itse paita on ommeltu näköjään jossain Bangladeshin perukoilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Se on nyt tässä kuvassa vähän ryttyinen ja kissankarvainen. En koskaan muista ottaa tästä kuvaa, kun se tulee pesusta + haluan laittaa sen heti päälle kun se on niin hieno.

Lopuksi sitten tosiaan lyriikkaa, eli vedos laulutekstioriginaalista.

P6200592.JPG

Tässä on siis toinenkin sivu tuolla, ne on nidottu kiinni toisiinsa. En ole niitä nyt irrottanut tai mitään, en ihan vielä tiedä, että laittaisinko tämän johonkin kehyksiin vain miten, joten se on nyt vain kirjan välissä säilössä.

Koko paketti maksoi 47.95 euroa + postikulut. Ei kaduta ja kannatti olla nopea.

Tavaraa pois

Pääsiäispaaston aikana olen siivoillut mm. keittiön kaappeja pölystä, vienyt keräysautoon elektroniikkaromua ja katsonut vaatekaapista pois vaatteita, joita en enää käytä. Osan vein Reccin keräykseen, sinne päätyi vaatteita, jotka olivat lähinnä lumpputasoa. Se onkin ainoa lähelläni oleva taho, jonne voi viedä myös vaatteita, joita ei välttämättä enää kukaan pukisi päälleen. Reccin pussissa oli esim. pieniä ja kuluneita alushousuja.

Iso kasa lähti myös myyntiin. Päätin kokeilla vähänkäytetty.fi -palvelua ja siellä niitä nyt on. Osa tavaroista on täällä blogissakin vilahtanut. Ostakaa pois vaan. Tässä vielä toinen linkki jota voitte klitaka, niin pääsee rekisteröitymään.

Jos niitä ei kukaan osta, niin annan sitten välittää vaatteet hyväntekeväisyyteen, eli esim. SPR:lle. Katsotaan nyt tuleeko tästä hommasta vaan persnettoa vai saisko vaikka edes lähetyskulut kuitattua.

Sain myös myytyä pois yhden kansallispukukorun, jonka ostin oikeastaan vain sitä varten, että välitän sen eteenpäin tarvitsevalle. En ottanut siitä voittoa lainkaan, ostin ja myin hintaan 80 euroa.

Sininen paita Amis

Välipäivinä olin Kierrätyskeskuksessa ja Itiksessä paitaostoksilla. Kierrätyskeskuksen alennusosastosta löytyi tämä sininen paita hintaan 2,5 euroa.

Minua huvittaa tämä ostos siinä mielessä, että se on niin monin tavoin semmoinen mitä en yleensä ikinä ostaisi. Tai ainakin muutama vuosi sitten en olisi ottanut tätä vaikka ilmaiseksi olisi annettu.

Se on ensinnäkin 100 % polyesteria, mutta tämä ei ole kuitenkaan niin ällöttävää polyesteria kuin voisi olla. Lisäksi tässä on olkatoppaukset, ja niistäkään en ole oikein ikinä tykännyt. Ehkä vartalon persus- ja vyötäröseudulle kerääntyvät läskit alkavat olla jo semmoisissa mitoissa, että hartioiden korostaminen ei enää vaikutakaan ihan huonolta ajatukselta.

Parasta tässä paidassa on kokolappu. Siinä lukee toisella puolella C38 ja toisella puolella on merkitty minkäkokoiselle vartalolle, että rinnanympärys 90, vyötärö 70 ja lantio 98. Miksi ei voi hitto soikoon kaikissa vaatteissa olla tämmöstä!?

Amis on vähän salaperäinen merkki. Suomalainen se on, mutta ei ole nettisivua eikä oikein muutakaan tietoa. Tässä Muotitalo Pukin postauksesta selviää, että se on perustettu 1991 ja on siis Promise-yhtiön merkki vähän reilummilla mitoituksilla. Kauppalehden yritystietosivulta taas selviää, että nykyisin puulaakin nimi on Iwanna, se on Lahdessa ja siellä on töissä kolme henkeä. Vielä haluaisin tietää, että onko nimi tarkoitus sanoa [amis], niin kuin ammattikoulu, vai [amii] niinkuin ranskan ystävät…

Oli miten oli, tykkään tästä paidasta tosi paljon. Se on juhlavan ja siistin näköinen, mutta ei rypisty. Se on myös toisaalta sopivan nuhjuinen, ettei ole ylipukeutunut olo. Hipsterivaatetta parhaimmillaan.

Vihreät pitsisukat

Jihei, jotain tulee välillä valmiiksikin. Kirjastossa selasin Novitan lehteä, ja siinä oli kivat sukat. Kopsasin ohjeen ja Bombomista tuli viimein sukat itselleni.

P3040438.JPG

Lanka oli kiva kutoa, väri on kaunis ja mallikin mukava. Kärjet ja kantapäät tein mustalla kun ei ollut ihan varmaa että riittääkö pelkkä Bombom, ei se varmaan ois riittänyt, sormenpään kokoinen pallura sitä jäi. Musta lanka on varmaan Hjertegranin nelosta, sekin oli joku jämäpallura. Raverly paljastaa että aloitin nämä sukat 14.1. ja ne tulivat valmiiksi tänään 4.3. Hyvissä ajoin ensi viikon mökkireissulle.

Lämpimiä talvipäähineitä

Tänä talvena ei ole kovin lämpöisiä päähineitä tarvittu. Kerran on tullut pidettyä tätä pari vuotta sitten valmistunutta villapipoa, jonka nyt vihdoin ja viimein jaksoin kuvata varapään ystävällisellä avustuksella.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän pipon ohje löytyi Kotiteollisuus-lehden numerosta 1/1984. Lankoina oli sininen ja valkoinen Pirtin kehräämön villalanka ja harmaa kerä, joka on mummoni peruja, en tiedä tarkemmin mistä se on peräisin. Tämä on tosi lämmin. Ongelma on vain se, että jos on yhtään ihottumaa, ja vaikka ei olisikaan, niin pipo kutittaa otsaa ihan kauheasti.

Tänään kävin Kierrätyskeskuksessa kiertämässä ja löysin 2,5 eurolla turkishatun. Olen jo jonkin aikaa katsellut kirppareilla turkislakkeja sillä silmällä mutta ei ole aiemmin tullut vastaan sopivaa tai miellyttävää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lakissa on myös ulos käännettävä korvaläppäosio. Tässä hatussa on Sagafursin logo sisäpuolella. Valmistaja on kuitenkin Nortika Ilmajoelta. Stockmannin nettisivuilla (siellä myös parempi kuva) on joskus ollut vastaava myynnissä, näköjään miesten osastolla. Hinta 498 euroa, joten ihan reilu säästö.

Ei sillä että uutena turkiksia ostaisin. Olen kotoisin paikkakunnalta, jossa on paljon turkistarhoja ja ehkä siksi minulla on vähän ristiriitaiset tuntemukset turkistarhauksesta. Eihän se oikein ole, mutta se on kuitenkin myös monen ihmisen elinkeino. Noh, tästä aiheesta on varmasti kirjoitettu paremmin ja laajemmin jossai muualla. Mutta kuten sanoin, en ostaisi uutena turkiksia, mutta olemassa olevia tulisi säilyttää hyvin, muokata tarpeen mukaan ja käyttää kun siltä tuntuu.

Missä tilaisuudessa sitten turkislakkiani ajattelin käyttää? Perinteinen käyttötilaisuus karvalakeille ainakin minun lähipiirissäni on talvella olevat hautajaiset. Molemmilla vanhemmillani ja monella muullakin heidän sukupolvensa edustajalla on karvalakki, ja sen näkee päällä vain ja ainoastaan talvella hautajaisissa.

Ehkäpä jokin muu talvinen tilaisuus, jossa joutuu olemaan ulkona pitkään tarjoaa karvalakille tilaisuuden. Sitä odotellessa.

Pikku Kakkonen -t-paita

Paljon onnea 40-vuotias Pikku Kakkonen! Syntymäpäiväsi kunniaksi esittelen yhden t-paitakokoelmani helmistä, eli t-paidan ohjelman logolla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän mustan paidan olen ostanut ihan itse Ylen nettikaupasta, joka on tosin lopettanut toimintansa 2015. Paita on herättänyt suurta ihailua esim. kadulla. Jonnekin olin pyöräilemässä ja piti pysähtyä liikennevaloihin. Tien toiselta puolelta kuulin äidin sanovan lapselleen: “Pitää kysyä häneltä mistä se on” ja valojen vaihtuessa paidan alkuperää tiedusteltiinkin. Työpaikalla paita taas herätti hieman hämmentynyttä huvitusta, mutta olivat varmaan kateellisia.

Täytyy tunnustaa, että en kyllä ole aktiivisesti ohjelmaa seurannut ihan viime aikoina. Kissat -pätkiä katsoin viimeksi Areenasta. Kun olin kohderyhmäikää, niin ohjelmistossa oli Rölli ja Pelle Hermanni. Rölli on kyllä ehdoton suosikki. Ulkomaisista sarjoista Pat ja Mat on suosikkini. Ehkäpä niistäkin osaltaan on peräisin tämä loppumaton usko omiin kykyihini asiassa kuin asiassa.

Paita on valmistuslappujen mukaan luomupuuvillaa ja sen on valmistanut Continental Clothing. Tämä paita on jo muutaman vuoden vanha mutta se on pysynyt hyvässä kunnossa ja on mukava päällä.

#pikkukakkonen40 #älälopetaleikkimistä

Harmaa mekko

Tämä harmaa paisley-kuvioinen mekko on ostettu Uffilta vajaa vuosi sitten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaapista otettuna se on nyt vähän ryppyinen helmasta. Mekko on jonkun itse tekemä. Siinä on vaaleanpunainen vuori ja kuminauha vyötäröllä. Se on kyllä huolellisesti tehty, hihat ovat minusta kauniit. Harvoin kirppareilta löytyy mekkoja, jotka sopivat päälleni mutta tässä on nyt semmoinen poikkeus. En usko, että tämä on kovin vanha, kangas ja napit näyttävät sen verran uusilta. Hauska mekko kuitenkin. Tämä mekko maksoi 18 euroa.

Paisley-kuvion nimi tulee Skotlantilaiselta paikkakunnalta, jossa oli paljon tekstiilituotantoa ja myös näitä kuvioita kudottiin. Kuvio on alunperin persialainen. Wikipediasta voi lukea lisää tästä pisarakuviosta.

Mallinukke pukeuitui nyt ensimmäistä kertaa mekkoon ja oli kyllä vaikeaa. Vyötärö oli hankala keplotella päälle mutta onnistuipas lopulta kuitenkin. Ehkä tämäkin on nyt vain semmonen asia, joka vaatii vähän harjoittelua.